Työttömyys http://arialsio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/132402/all Sun, 09 Jun 2019 16:28:57 +0300 fi Tärkeinta asiaa ei mainittu hallitussopimuksessa http://markkuelonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277156-tarkeinta-asiaa-ei-mainittu-hallitussopimuksessa <p>&nbsp;</p><p>Se tärkein asia on tietenkin se, että työikäisen väestön määrän väheneminen pitäisi pysäyttää, ja mielummin saada ainakin loivasti nousemaan</p><p>On mielenkiintoista, että työllisyysaste pitäisi saada 75 prosenttiin, mutta SDP ja Vasemmistoliitto eivät hyväksy tarveharkinnan poistamista työlupamenettelystä, koska puolustavat muka suomalaisen työntekijän oikeuksia.&nbsp;&nbsp;Meillä on kuitenkin useilla aloilla työvoimapulaa, jonka korjaamiseen ainoa järkevä ja kustannustehokas ratkaisu olisi ulkomainen työvoima.&nbsp; Melkoinen pettymys, ettei tarveharkintaa poistettu.&nbsp; Sitä kannattaisi myös kokoomus.&nbsp; Persut eivät tietenkään.</p><p>Ns. vajaatyökykyisistä ei ole Suomen työllisyysasteen nostajiksi. Lisäksi siis pitäisi korjata alussa mainittu talouden perusongelma, eli työikäisen väestön väheneminen. Fakta on että talous on juuri sen kokoinen, kuin on jonkin maan työikäinen väestö.. Tämä pätee tietysti vain kehittyneisiin teollisuusmaihin.</p><p>Mikäli ongelmat halutaa korjata, pitää saada enemmän työntekijöitä ulkomailta. Sekä poistamaan työvoimapulaa, että toisaalta saattamaan väestökehitystämme terveemmälle pohjalle.&nbsp; Muutoinhan käy niin, että sosiaalisista tulonsiirroista ja hv-yhteiskunnan palveluista joudutaan leikkaamaan kovalla kädellä.&nbsp; Suomen taloudessa on edessä sama polku, mitä Japan on kulkenut jo vuodesta 1995 lähtien.</p><p>Maailmantalouden taantuma ei vaikuta esim. Ruotsiin kovin haitallisesti, koska maahan tulee valtavasti uutta väkeä joka vuosi.&nbsp; Kotimainen kysyntä siis pitää reipasta talouskasvua yllä.&nbsp; &nbsp;Ruotsin BKT / capita, on vain 10:ssä vuodessa ottanut 20 prosentin kaulan Suomeen nähden.</p><p>Suomeen ei haluta tulla, koska meillä on arktinen ilmasto, vaikea kieli ja syrjäinen sijainti.&nbsp; Japani on siinä mielessä poikkeus Suomeen nähden, että sinne olisi halukkaita tulijoita vaikka kuinka ja paljon, mutta Japani haluaa pitää kiinni omasta kulttuurista ja etnisyydestä, ja siksi sulkee rajansa ulkomaalaisilta työntekijöiltä.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Se tärkein asia on tietenkin se, että työikäisen väestön määrän väheneminen pitäisi pysäyttää, ja mielummin saada ainakin loivasti nousemaan

On mielenkiintoista, että työllisyysaste pitäisi saada 75 prosenttiin, mutta SDP ja Vasemmistoliitto eivät hyväksy tarveharkinnan poistamista työlupamenettelystä, koska puolustavat muka suomalaisen työntekijän oikeuksia.  Meillä on kuitenkin useilla aloilla työvoimapulaa, jonka korjaamiseen ainoa järkevä ja kustannustehokas ratkaisu olisi ulkomainen työvoima.  Melkoinen pettymys, ettei tarveharkintaa poistettu.  Sitä kannattaisi myös kokoomus.  Persut eivät tietenkään.

Ns. vajaatyökykyisistä ei ole Suomen työllisyysasteen nostajiksi. Lisäksi siis pitäisi korjata alussa mainittu talouden perusongelma, eli työikäisen väestön väheneminen. Fakta on että talous on juuri sen kokoinen, kuin on jonkin maan työikäinen väestö.. Tämä pätee tietysti vain kehittyneisiin teollisuusmaihin.

Mikäli ongelmat halutaa korjata, pitää saada enemmän työntekijöitä ulkomailta. Sekä poistamaan työvoimapulaa, että toisaalta saattamaan väestökehitystämme terveemmälle pohjalle.  Muutoinhan käy niin, että sosiaalisista tulonsiirroista ja hv-yhteiskunnan palveluista joudutaan leikkaamaan kovalla kädellä.  Suomen taloudessa on edessä sama polku, mitä Japan on kulkenut jo vuodesta 1995 lähtien.

Maailmantalouden taantuma ei vaikuta esim. Ruotsiin kovin haitallisesti, koska maahan tulee valtavasti uutta väkeä joka vuosi.  Kotimainen kysyntä siis pitää reipasta talouskasvua yllä.   Ruotsin BKT / capita, on vain 10:ssä vuodessa ottanut 20 prosentin kaulan Suomeen nähden.

Suomeen ei haluta tulla, koska meillä on arktinen ilmasto, vaikea kieli ja syrjäinen sijainti.  Japani on siinä mielessä poikkeus Suomeen nähden, että sinne olisi halukkaita tulijoita vaikka kuinka ja paljon, mutta Japani haluaa pitää kiinni omasta kulttuurista ja etnisyydestä, ja siksi sulkee rajansa ulkomaalaisilta työntekijöiltä.

]]>
4 http://markkuelonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277156-tarkeinta-asiaa-ei-mainittu-hallitussopimuksessa#comments Antti Rinteen hallitus Työikäinen väestö Työllisyysaste Työllisyyspolitiikka Työttömyys Sun, 09 Jun 2019 13:28:57 +0000 Markku Elonen http://markkuelonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/277156-tarkeinta-asiaa-ei-mainittu-hallitussopimuksessa
Tuoko Rinteen hallitus ansiosidonnaisen työttömyysturvan kaikille? http://timokrkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276822-touko-rinteen-hallitus-ansiosidonnaisen-tyottomyysturvan-kaikille <p>Antti Rinteen hallitus aikoo jatkaa Sipilän hallituksen työtä ansiosidonnaisen työttömyysturvan hallinnoinnin uudistamiseksi. Se tarkoittaisi nykyisten puoli vuosisataa vanhojen ja liki muuttumattomina pysyneiden ammattiliittojen työttömyyskassojen ajan päättymistä. Aika näyttää, riittääkö Keskustan niskaote Rinteestä ja SDP:stä viemästä uudistuksen todeksi.</p><p>Iltalehti julkaisi tänään keskeisiä osia Rinteen hallituksen ohjelmasta. Erittäin merkittävä kohta on: <a href="http://www.iltalehti.fi/politiikka/a/8e239db4-c7f0-4008-bf70-f45c0c4d9327">&quot;PJ-pöydässä: Ansiosidonnainen työttömyysturva kaikille -jatkoselvitys.&quot; </a>Jos tämä tuo todellisia tuloksia, se tulee olemaan Rinteen hallituksen suurimpia tasa-arvotekoja.</p><p>Keskusta on ajanut ammattiliittojen työttömyyskassoihin perustuvan järjestelmän korvaamista (ansioturva mukaan lukien) Kelan hallinnoimmalla yleisellä ja yksityisellä työttömyysvakuutuksella kaikki ne 60 vuotta, jotka ansiosidonnainen työttömyysturva on ollut olemassa. Tosin nyt Sipilän hallituksessa <a href="http://www.hs.fi/politiikka/art-2000005592307.html">oltiin toistakin mieltä</a>.</p><p><strong>Rinne tyrmäsi vielä 2 kuukautta sitten</strong></p><p><a href="http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/antti-rinne-ei-osaa-sanoa-mitka-vaalilupauksistaan-demarit-aikoo-toteuttaa-riippuu-taloustilanteesta/">Antti Rinne suhtautui vielä vaalien alla kielteisesti </a>siihen, että ammattiliittojen kassoihin kuuluvat ihmiset saisivat ansiosidonnaista työttömyysturvaa. Hän totesi: &quot;Voit itse valita, mihin järjestelmän osaan kuulut. On täysin itsesi päätettävissä, haluatko olla ansioturvan piirissä&quot;. Rinne kysyi&nbsp;&quot;millainen on se ihminen, jolla ei ole varaa maksaa kanssan jäsenmaksua, nolla pilkku nolla jotakin&quot;.</p><p>Tämä lienee asioita, joissa vahvassa neuvotteluasemassa oleva Keskusta on päässyt taluttamaan pääministeriksi halajavaa SDP:n puheenjohtajaa.</p><p>Tällä hetkellä vuosittain <a href="http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161187/Rap_47_18_Kohti%20vakuuttavampaa%20ansioturvaa_netti.pdf?sequence=4&amp;isAllowed=y">70 000 kansalaista jää vaille ansioturvan, johon heillä on oikeus </a>ja jonka he ovat palkkansa sivukuluina ja veroinen maksaneet.</p><p>Syynä on nykyinen puoli vuosisataa vanha ammattiliittojen työttömyyskassoihin yksityistetty ja hajautettu järjestelmä. Se täytyy korvata selkeällä, julkisen toimijan hallussa olevalla universaalilla järjestelmällä, joka takaa ansiosidonnainen työttömyysturvan kaikille työttömäksi jääville, joille se kuuluu.</p><p>Rinteen hallitusohjelman kirjauksessa tarkoitetaan sen selvitystyön jatkamista, jonka Sipilän hallitus aloitti Sinisten aloitteesta. Aika näyttää, onko Keskustan niskaote pääministeri Rinteestä riittävän tiukka, että järjestelmän uudistamisessa edetään selvityksiä pidemmälle tällä hallituskaudella.</p><p>Mielestäni paras lähtökohta jatkotyölle on tuon <a href="http://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005916616.html">selvityksen malli 3</a>:</p><p>&quot;Kolmas tapa olisi siirtää ansiosidonnainen turva Kelan vastuulle. Työttömyyskassajärjestelmä purettaisiin asteittain ja kassojen jäsenmaksun kerääminen loppuisi. Ansiosidonnaisen turvan ehdot eivät muuttuisi, mutta maksaja muuttuisi. Kotamäen mukaan kolmas vaihtoehto säästäisi hallinnollisia kustannuksia noin 40 miljoonaa euroa vuodessa, koska nykyjärjestelmässä on paljon päällekkäisyyksiä.&quot;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Antti Rinteen hallitus aikoo jatkaa Sipilän hallituksen työtä ansiosidonnaisen työttömyysturvan hallinnoinnin uudistamiseksi. Se tarkoittaisi nykyisten puoli vuosisataa vanhojen ja liki muuttumattomina pysyneiden ammattiliittojen työttömyyskassojen ajan päättymistä. Aika näyttää, riittääkö Keskustan niskaote Rinteestä ja SDP:stä viemästä uudistuksen todeksi.

Iltalehti julkaisi tänään keskeisiä osia Rinteen hallituksen ohjelmasta. Erittäin merkittävä kohta on: "PJ-pöydässä: Ansiosidonnainen työttömyysturva kaikille -jatkoselvitys." Jos tämä tuo todellisia tuloksia, se tulee olemaan Rinteen hallituksen suurimpia tasa-arvotekoja.

Keskusta on ajanut ammattiliittojen työttömyyskassoihin perustuvan järjestelmän korvaamista (ansioturva mukaan lukien) Kelan hallinnoimmalla yleisellä ja yksityisellä työttömyysvakuutuksella kaikki ne 60 vuotta, jotka ansiosidonnainen työttömyysturva on ollut olemassa. Tosin nyt Sipilän hallituksessa oltiin toistakin mieltä.

Rinne tyrmäsi vielä 2 kuukautta sitten

Antti Rinne suhtautui vielä vaalien alla kielteisesti siihen, että ammattiliittojen kassoihin kuuluvat ihmiset saisivat ansiosidonnaista työttömyysturvaa. Hän totesi: "Voit itse valita, mihin järjestelmän osaan kuulut. On täysin itsesi päätettävissä, haluatko olla ansioturvan piirissä". Rinne kysyi "millainen on se ihminen, jolla ei ole varaa maksaa kanssan jäsenmaksua, nolla pilkku nolla jotakin".

Tämä lienee asioita, joissa vahvassa neuvotteluasemassa oleva Keskusta on päässyt taluttamaan pääministeriksi halajavaa SDP:n puheenjohtajaa.

Tällä hetkellä vuosittain 70 000 kansalaista jää vaille ansioturvan, johon heillä on oikeus ja jonka he ovat palkkansa sivukuluina ja veroinen maksaneet.

Syynä on nykyinen puoli vuosisataa vanha ammattiliittojen työttömyyskassoihin yksityistetty ja hajautettu järjestelmä. Se täytyy korvata selkeällä, julkisen toimijan hallussa olevalla universaalilla järjestelmällä, joka takaa ansiosidonnainen työttömyysturvan kaikille työttömäksi jääville, joille se kuuluu.

Rinteen hallitusohjelman kirjauksessa tarkoitetaan sen selvitystyön jatkamista, jonka Sipilän hallitus aloitti Sinisten aloitteesta. Aika näyttää, onko Keskustan niskaote pääministeri Rinteestä riittävän tiukka, että järjestelmän uudistamisessa edetään selvityksiä pidemmälle tällä hallituskaudella.

Mielestäni paras lähtökohta jatkotyölle on tuon selvityksen malli 3:

"Kolmas tapa olisi siirtää ansiosidonnainen turva Kelan vastuulle. Työttömyyskassajärjestelmä purettaisiin asteittain ja kassojen jäsenmaksun kerääminen loppuisi. Ansiosidonnaisen turvan ehdot eivät muuttuisi, mutta maksaja muuttuisi. Kotamäen mukaan kolmas vaihtoehto säästäisi hallinnollisia kustannuksia noin 40 miljoonaa euroa vuodessa, koska nykyjärjestelmässä on paljon päällekkäisyyksiä."

]]>
5 http://timokrkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276822-touko-rinteen-hallitus-ansiosidonnaisen-tyottomyysturvan-kaikille#comments Hallitusneuvottelut 2019 Politiikka SDP Työttömyys Työttömyysturva Sat, 01 Jun 2019 10:01:51 +0000 Timo Kärkkäinen http://timokrkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276822-touko-rinteen-hallitus-ansiosidonnaisen-tyottomyysturvan-kaikille
EU meppinen ulostulleet ajatukset, miten myös ne voi olla niin matalatasoisia! http://hannurainesto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276425-eu-meppinen-ulostulleet-ajatukset-miten-myos-ne-voi-olla-niin-matalatasoisia <p>Otetaampa nyt vaikka tämä; Jokainen heistä haluaa lisää työllisyyttä, kukaan ei sano miten. Kaikki antavat olettaa että tietävät vastauksen, vaan eivät silti tiedä.&nbsp; Lisää työllisyyttä luodaan hallinnollisesti vain verovaroin, miksi ei siis luoda, mikä estää, eivät kerro. Minä kerron, Juhana Vartiainekin sen saman sanoi taannoin vahingossa. Työttömyyden tason pitää olla laskelmallisesti, että subjektiivisesti tasolla, joka pitää palkankorotusvaatimukset poissa. Ja näinhän se käytäntö kokoajan menee...<br /><br />Meppimme eivät siis kerro teille totuutta, käytännössä he peittelevät sitä, jos eivät jopa valehtele asiassa, kun lupaavat työttömyyden poistoa. Tosiasiassa työllisyyttä luodaan vain poistamalla ensin luokkayhteiskunta, jonka jälkeen seuraa tasa-arvoinen suhde kaikessa mielessä, kaikkien kansalaisten välille. Tällöin ei mittarina enää ole yksityiset pääomien pakottamat ja lakien vaatimat voitot ja voitonmaksimointi.<br />Kyse on siis Mepeistä, mutta myös kaikista ei kommunistisista puolueista, poliitikoista, virkamiehistä ja kansalaisista.&nbsp;<br /><br />&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Otetaampa nyt vaikka tämä; Jokainen heistä haluaa lisää työllisyyttä, kukaan ei sano miten. Kaikki antavat olettaa että tietävät vastauksen, vaan eivät silti tiedä.  Lisää työllisyyttä luodaan hallinnollisesti vain verovaroin, miksi ei siis luoda, mikä estää, eivät kerro. Minä kerron, Juhana Vartiainekin sen saman sanoi taannoin vahingossa. Työttömyyden tason pitää olla laskelmallisesti, että subjektiivisesti tasolla, joka pitää palkankorotusvaatimukset poissa. Ja näinhän se käytäntö kokoajan menee...

Meppimme eivät siis kerro teille totuutta, käytännössä he peittelevät sitä, jos eivät jopa valehtele asiassa, kun lupaavat työttömyyden poistoa. Tosiasiassa työllisyyttä luodaan vain poistamalla ensin luokkayhteiskunta, jonka jälkeen seuraa tasa-arvoinen suhde kaikessa mielessä, kaikkien kansalaisten välille. Tällöin ei mittarina enää ole yksityiset pääomien pakottamat ja lakien vaatimat voitot ja voitonmaksimointi.
Kyse on siis Mepeistä, mutta myös kaikista ei kommunistisista puolueista, poliitikoista, virkamiehistä ja kansalaisista. 

 

]]>
13 http://hannurainesto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276425-eu-meppinen-ulostulleet-ajatukset-miten-myos-ne-voi-olla-niin-matalatasoisia#comments EU Politiikka Työllistäminen Työttömyys Fri, 24 May 2019 07:00:15 +0000 Hannu Rainesto http://hannurainesto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276425-eu-meppinen-ulostulleet-ajatukset-miten-myos-ne-voi-olla-niin-matalatasoisia
Rakkaus synnyinmaatasi kohtaan valikoivasti http://pirjo-margitjauhiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275653-rakkaus-synnyinmaatasi-kohtaan-valikoivasti <p>Miksi ihmiset häpeävät kansallista identiteettiään siten - että uhrautuvat vieraiden edessä, johon menneisyydessä ei suostuttu, vaan taisteltiin yhteisrintamassa saapuvaa uhkaa vastaan?</p><p>Nyt edelleen äänestettiin sen puolesta - jossa tulevaisuudessa kansallisten toimien yli annetaan kävellä mennen tullen, jossa lukemattomilta kantaväestön ihmisiltä vieny toimeentulomahdollisuuden ja se joukko työttömänä joutuu &quot;lyöntien&quot; kohteeksi, kun palkkojen polkemisen myötä edelleen työt annetaan muille kulkijoille, kun työssäolevat kantaväestön työläiset tyytyvät liki nollakorotuksiin, mutta liittopomot kippistelee tulevaisuudessa Rinteen kanssa etuja haalivina toimijoina pikkupiireille ja edelleen työväki onnessaan liittomaksuja maksaa, kun jotkut mukamas huolehtii heidä eduistaan, jotka tulevina vuosina kutistuu lisää.</p><p>Miksi ennen niin yhteen hiilen puhaltava kansa ei enää ole huolissaan heidän elinoloistaan = työttömät / pienituloiset, jotka haluaisivat oman osansa kantaa Suomi-nimisen maan hyväksi?</p><p>&nbsp;</p><p>Ihmiset ovat aika sokeita vääränlaisen humanismin edessä ja mikä siinä on &quot;väärää&quot; humanismia, esimerkkejä löytyy koko Eu:n alueelta, jossa tervepohjainen humanismi tamppaa monien maiden multaa, jossa kansallismielisyys on kirosana, kun sen pitää olla rakkautta synnyinmaitaan kohtaan ensisijaisesti.</p><p>&nbsp;</p><p>Usein olen sanonu - että minun kotiini mahtuisi 1-3 lasta, äiti lapsineen ja kun sen vielä saan valita mitä kansallisuutta he olisi, maailmalta löytyy hädänalaisia ihmisiä, joille soisin pääsevän ahdingosta turvaan.&nbsp;&nbsp;</p><p>&nbsp;&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Miksi ihmiset häpeävät kansallista identiteettiään siten - että uhrautuvat vieraiden edessä, johon menneisyydessä ei suostuttu, vaan taisteltiin yhteisrintamassa saapuvaa uhkaa vastaan?

Nyt edelleen äänestettiin sen puolesta - jossa tulevaisuudessa kansallisten toimien yli annetaan kävellä mennen tullen, jossa lukemattomilta kantaväestön ihmisiltä vieny toimeentulomahdollisuuden ja se joukko työttömänä joutuu "lyöntien" kohteeksi, kun palkkojen polkemisen myötä edelleen työt annetaan muille kulkijoille, kun työssäolevat kantaväestön työläiset tyytyvät liki nollakorotuksiin, mutta liittopomot kippistelee tulevaisuudessa Rinteen kanssa etuja haalivina toimijoina pikkupiireille ja edelleen työväki onnessaan liittomaksuja maksaa, kun jotkut mukamas huolehtii heidä eduistaan, jotka tulevina vuosina kutistuu lisää.

Miksi ennen niin yhteen hiilen puhaltava kansa ei enää ole huolissaan heidän elinoloistaan = työttömät / pienituloiset, jotka haluaisivat oman osansa kantaa Suomi-nimisen maan hyväksi?

 

Ihmiset ovat aika sokeita vääränlaisen humanismin edessä ja mikä siinä on "väärää" humanismia, esimerkkejä löytyy koko Eu:n alueelta, jossa tervepohjainen humanismi tamppaa monien maiden multaa, jossa kansallismielisyys on kirosana, kun sen pitää olla rakkautta synnyinmaitaan kohtaan ensisijaisesti.

 

Usein olen sanonu - että minun kotiini mahtuisi 1-3 lasta, äiti lapsineen ja kun sen vielä saan valita mitä kansallisuutta he olisi, maailmalta löytyy hädänalaisia ihmisiä, joille soisin pääsevän ahdingosta turvaan.  

  

 

]]>
0 http://pirjo-margitjauhiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275653-rakkaus-synnyinmaatasi-kohtaan-valikoivasti#comments Humanismi Identiteetti Ihminen Työttömyys Wed, 08 May 2019 08:41:35 +0000 Pirjo-Margit Jauhiainen http://pirjo-margitjauhiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275653-rakkaus-synnyinmaatasi-kohtaan-valikoivasti
Kenellä oikeus toiseen yritykseen Suomessa? http://katriinakajannes.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275375-kenella-oikeus-toiseen-yritykseen-suomessa <p>Vuosisatoja jatkuneet juutalaisvainot ovat Euroopan metafora. Kuka päättäjä tajuaa sen Suomessa tänään?</p><p>Vaino on nykypäivääkin. Työttömien kohtelussa on kaikki vainon tieteellisesti määritellyt piirteet. Vielä viime laman aikana työttömät myönnettiin epäoikeudenmukaisen yhteiskunnan uhreiksi, sanoivat ikädemarit järjestämässäni keskustelutilaisuudessa. Asenne heihin koveni nopeasti, ja nyt heidän asemaansa on vuodesta toiseen heikennetty määrätietoisilla poliittisilla ratkaisuilla.</p><p>Toistakymmentä vuotta sitten asiantuntijat osoittivat, että työttömyystukia olisi nostettava kolmanneksella, jotta niissä näkyisivät elinkustannusten nousu ja muut indeksikorotukseen oikeuttavat tekijät. Tänään pidetään jalona, jos poistetaan jokin osa yhteiskunnan heihin kohdistamista epäinhimillisistä toimista. &nbsp;</p><p><strong>Jaakko Kianderin</strong> kannattama täystyöllisyys on järkevä ja oikeudenmukainen ratkaisu. Työttömien asioiden ajajiksi palkatut henkilöt eivät sitä ponnekkaasti vaadi. &nbsp;&nbsp;</p><p>Mikä taho muistuttaa työstä ihmisoikeutena? Mikä taho tuo esille leimaavan, alentavan ja syyttelevän työttömyyspuheen ja sen seuraukset? Päättäjä toisensa jälkeen syyttää työttömyydestä työttömiä. Hän ja jokamies osaa ladella heidän passiivisuutensa, vanhentuneen ja puutteellisen osaamisensa, laiskuutensa, kehnot työnhakutaitonsa, sairautensa, kyvyttömyytensä, haluttomuutensa muuttaa jne.</p><p>Rahalla saa ja hevosella pääsee. Valtaan. Maassa jossa päättäjä puolustaa päättäjää ja syyttää uhrejaan.</p><p>Onko Suomi lintukoto vai heikkojen helvetti?</p><ul><li>Lopuksi hauska kuriositeetti. Olen järjestänyt vapaaehtoistoimijana sadoille esiintymis- ja julkaisumahdollisuuksia. Erästä musiikkitieteen professoria lukuunottamatta ainoakaan heistä tai muista ei ole pyytänyt minulla edes parin rivin kannanottoa mistään asiasta &ndash; niistäkään, joissa olen asiantuntija.</li></ul><p>Antiikissa saatettiin ahkera orja vapauttaa orjuudesta. Miksi ei Suomessa? &nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Vuosisatoja jatkuneet juutalaisvainot ovat Euroopan metafora. Kuka päättäjä tajuaa sen Suomessa tänään?

Vaino on nykypäivääkin. Työttömien kohtelussa on kaikki vainon tieteellisesti määritellyt piirteet. Vielä viime laman aikana työttömät myönnettiin epäoikeudenmukaisen yhteiskunnan uhreiksi, sanoivat ikädemarit järjestämässäni keskustelutilaisuudessa. Asenne heihin koveni nopeasti, ja nyt heidän asemaansa on vuodesta toiseen heikennetty määrätietoisilla poliittisilla ratkaisuilla.

Toistakymmentä vuotta sitten asiantuntijat osoittivat, että työttömyystukia olisi nostettava kolmanneksella, jotta niissä näkyisivät elinkustannusten nousu ja muut indeksikorotukseen oikeuttavat tekijät. Tänään pidetään jalona, jos poistetaan jokin osa yhteiskunnan heihin kohdistamista epäinhimillisistä toimista.  

Jaakko Kianderin kannattama täystyöllisyys on järkevä ja oikeudenmukainen ratkaisu. Työttömien asioiden ajajiksi palkatut henkilöt eivät sitä ponnekkaasti vaadi.   

Mikä taho muistuttaa työstä ihmisoikeutena? Mikä taho tuo esille leimaavan, alentavan ja syyttelevän työttömyyspuheen ja sen seuraukset? Päättäjä toisensa jälkeen syyttää työttömyydestä työttömiä. Hän ja jokamies osaa ladella heidän passiivisuutensa, vanhentuneen ja puutteellisen osaamisensa, laiskuutensa, kehnot työnhakutaitonsa, sairautensa, kyvyttömyytensä, haluttomuutensa muuttaa jne.

Rahalla saa ja hevosella pääsee. Valtaan. Maassa jossa päättäjä puolustaa päättäjää ja syyttää uhrejaan.

Onko Suomi lintukoto vai heikkojen helvetti?

  • Lopuksi hauska kuriositeetti. Olen järjestänyt vapaaehtoistoimijana sadoille esiintymis- ja julkaisumahdollisuuksia. Erästä musiikkitieteen professoria lukuunottamatta ainoakaan heistä tai muista ei ole pyytänyt minulla edes parin rivin kannanottoa mistään asiasta – niistäkään, joissa olen asiantuntija.

Antiikissa saatettiin ahkera orja vapauttaa orjuudesta. Miksi ei Suomessa?  

]]>
5 http://katriinakajannes.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275375-kenella-oikeus-toiseen-yritykseen-suomessa#comments Demokratiavaje Eriarvoisuus Juutalaisviha Työttömyys Vieraantuneet päättäjät Thu, 02 May 2019 12:59:05 +0000 Katriina Kajannes http://katriinakajannes.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275375-kenella-oikeus-toiseen-yritykseen-suomessa
Minimipalkka aiheuttaa työttömyyttä http://jouniflemming.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275202-minimipalkka-aiheuttaa-tyottomyytta <p>&quot;<em>Työstä kuuluu saada elämiseen riittävä palkka</em>&quot; on yksi nykyvasemmiston tärkeimpiä iskulauseita - Ei, ei kuulu!&nbsp;Työstä kuuluu saada palkka, johon työntekijän taidot oikeuttavat. Ongelmallisinta on vasemmiston pääasiallinen keino tämän &quot;<em>riittävän palkan</em>&quot; varmistamiseksi eli minimipalkka-ajattelu, kuten vaatimukset &quot;<em>alipalkkauksen</em>&quot; kieltämisestä osoittavat.</p><p>&nbsp;</p><p>Minusta on itsestään selvää, että mitä enemmän työn tekemiseen liittyy lakeja, asetuksia ja sääntöjä, sen vähemmän työtä tehdään ja sen vaikeammin erityisesti matalasti koulutetut ihmiset pääsevät työelämään. Tässä yhteydessä on tärkeää korostaa, että en tarkoita matalasti koulutetulla sitä, kauanko joku on ollut koulussa vaan sitä, onko ihmisellä työmarkkinoilla kysyttyjä taitoja. Feministisen tanssiterapian tohtori voi pitää itseään erittäin korkeasti koulutettuna - onhan hän opiskellut itsensä tohtoriksi asti - mutta tosiasiassa juuri kukaan ei ole valmis maksamaan mitään tällaisesta osaamisesta. Tämä onkin keskeinen syy siihen, miksi Suomessa on lähes 40 000 virallisesti korkeasti koulutettua työtöntä. [1]</p><p>&nbsp;</p><p>Minimipalkkalain suhde työttömyyteen ei kuitenkaan ole kaikille yhtä itsestään selvä, joten tutustutaan aiheeseen tutkitun tiedon kautta.</p><p>&nbsp;</p><p>Vuonna 1977 Yhdysvaltain kongressi halusi selvittää tieteellisesti minimipalkan vaikutusta talouteen ja erityisesti vastausta kysymykseen vaikuttaako minimipalkka työllisyyteen. Tutkimustyöhön ryhtyi taloustieteen professori Charles Brown Marylandin yliopistosta. Mukaan lähti National Bureau of Economic Research -tutkimuslaitos, sekä taloustieteen professorit Curtis Gilroy ja Andrew Kohen. Tämän työn tuloksena syntyi laajin ja vaikutusvaltaisin aiheesta tehty tutkimus. Tutkimusta varten kerättiin havaintoja eri minimipalkkakokeiluiden vaikutuksista työttömyyteen, erityisesti nuorisotyöttömyyteen ja matalapalkka-aloille.</p><p>&nbsp;</p><p>Tämän laajan tutkimuksen tuloksena oli, että minimipalkan nostaminen lisää nuorisotyöttömyyttä - tyypillisimmin minimipalkan nostaminen 10 %:lla nosti havaittua nuorisotyöttömyyttä keskimäärin 1-3 %. Minimipalkan nostaminen heikensi siis jo entuudestaan heikoimmassa asemassa työmarkkinoilla olevien asemaa. [2]</p><p>&nbsp;</p><p>Vuonna 2006 taloustieteen professori David Neumark Kalifornian yliopistosta halusi päivittää minimipalkkaan liittyvää tutkimustyötä ottamalla huomioon uudet minimipalkkakokeilut Yhdysvalloista, sekä muualta maailmasta. Hän keräsi tietoja eri tutkimuksista ja kokeiluista 1990-luvulta eteenpäin. Tutkimustuloksena oli, että minimipalkka heikentää erityisesti pienituloisten asemaa työmarkkinoilla. Tämän lisäksi minimipalkka heikentää matalasti koulutettujen työllistymismahdollisuuksia ja lisää työttömyyttä lähes jokaisessa tutkitussa tapauksessa. [3]</p><p>&nbsp;</p><p>Vuonna 2015 tilastotieteen tutkimusprofessori Paul J. Wolfson kokosi yhteen viidentoista vuoden aikana tehdyt tutkimukset minimipalkan vaikutuksesta työllisyyteen Yhdysvalloissa. Tämä ns. meta-tutkimus kävi läpi 37 vertaisarvioitua tutkimusta ja analysoi uudestaan niiden datan. Tuloksena oli, että minimipalkan vaikutuksen suuruus on pienentynyt 2000-luvulle siirtyessä mutta tulokset edelleen osoittivat, että minimipalkka lisää nuorisotyöttömyyttä. Tutkimuksen tekijät arvioivat minimipalkan vaikutuksen pienentymisen johtuvan työmarkkinoiden muutoksesta, eli siitä, että matalasti koulutetut nuoret ylipäänsä tekevät vähemmän matalapalkkaisia töitä 2000-luvulla mitä 80-luvulla. [4]</p><p>&nbsp;</p><p>Viime vuosina aiheen tutkijat ovat etsineet uusia näkökulmia minimipalkan aiheuttaman työttömyyden tutkimukseen. Esimerkiksi vuonna 2018 tohtori Grace Lordan London School of Economics -yliopistosta julkaisi tutkimuksen, jossa selvitettiin minimipalkan vaikutusta aloille, joissa ihmistyöntekijän työsuoritus voidaan korvata roboteilla tai automaatiolla. Tuloksena oli, että minimipalkan nostaminen johti ihmistyövoiman korvaamiseen roboteilla, aiheuttaen haittaa siis juuri matalapalkkaisille ja matalasti koulutetuille ihmisille. [5]</p><p>&nbsp;</p><p>Nämä neljä tutkimusta edustavat aiheen laadukkainta ja laajinta tieteellistä tutkimustietoa ja niiden tulokset ovat yksiselitteisiä: minimipalkka aiheuttaa työttömyyttä. Minimipalkan puolustajat eivät aina edes kiellä tätä vaikutusta, sen sijaan he kannattavat minimipalkkaa jonkinlaisena arvokysymyksenä: pienpalkkaisten töiden sopiikin kadota, sillä kukaan ei elä liian pienellä palkalla!</p><p>&nbsp;</p><p>Ensinnäkin ongelma on tällaiseen retoriikkaan tyypillisesti kuuluva epämääräisyys - mitä on &quot;elämiseen riittävä&quot; palkka, jota kaikille pitäisi maksaa? Palkka, jolla kukaan ei kuole nälkään vai palkka, jolla perheeseen voi ostaa farmariauton, koiran, asua pääkaupunkiseudulla ja käydä kerran vuodessa Thaimaassa? Kysymykseen on mahdotonta vastata, koska jokaisen ihmisen tarpeet ovat lähtökohtaisesti erilaiset: yhä kotona Kemissä asuvalle 18-vuotiaalle nuorelle ensimmäisessä työpaikassaan &quot;elämiseen riittävä&quot; palkka on aivan eri rahasumma mitä kahden lapsen yksinhuoltajaäidin Helsingissä tarvitsema palkka - silti yhden minipalkan pitäisi suojella heitä molempia &quot;<em>alipalkkaukselta</em>&quot;.</p><p>&nbsp;</p><p>Toiseksi, kaikella palkalla ei tarvitse voida elää. Esimerkiksi opiskelujen ohessa lisärahaa osa-aikatöillä tekevä ei elä palkallaan - hän elaa opintotuen ja palkan summalla.</p><p>&nbsp;</p><p>Tällainen ajattelu &quot;<em>liian pienen</em>&quot; palkan maksamisesta on tietysti ymmärrettävää mutta vasemmistolaiselle ajattelulle tyypilliseen tapaan näköalatonta: he näkevät yhden ei-toivotun asian ja yrittävät korjata tätä kieltojen avulla, näkemättä mitä tällainen kieltäminen myös aiheuttaa. Tässä tapauksessa he siis näkevät, että jotkut saavat pientä palkkaa ja he haluavat auttaa heitä kieltämällä liian pienen palkan maksamisen. He haluavat saada aikaan hyvää mutta tuloksena on lisää työttömyyttä ja pienituloisten kärsimystä. Kuten Bernhard Clairvauxlainen sanoi: &quot;<em>L&#39;enfer est plein de bonnes volontés ou désirs</em>&quot;.</p><p>&nbsp;</p><p>Lyhyt kertaus talouden perusteista on aina paikallaan: Kaikkien hyödykkeiden hinta määräytyy markkinoilla kysynnän ja tarjonnan mukaan. Sama periaate patee myös työn hintaan eli palkkoihin: palkat määräytyvät kysynnän ja tarjonnan mukaan. Toisin sanoen, mitä kysytympiä taitoja sinulla on, sen parempaa palkkaa sinä voit saada. Taitojen merkitys palkan muodostumiselle onkin äärimmäisen tärkeää - palkkaa maksetaan taitoja ja työpanosta vastaan, ei siksi, että joku lainsäätäjä pakottaa yrityksen maksamaan korkeampaa palkkaa. Jos palkkaamista säädellään ja esimerkiksi ketään ei saa palkata töihin liian pienellä palkalla, tämän tärkein vaikutus on, että ihmisiä jää palkkaamatta.</p><p>&nbsp;</p><p>Miksi ketään siis pitäisi voida palkata töihin pienellä palkalla? Eikö se ole riistoa?</p><p>&nbsp;</p><p>Pienipalkkainen työ mahdollistaa vaikeassa asemassa työmarkkinoilla olevien ihmisten kehittää omia taitojaan töitä tehden ja täten saavuttaa korkeampi palkka. Taloustieteen professori Ralph E. Smith tutki miten minimipalkkaa tekevät ihmiset kehittyvät työssään. Hän kävi haastattelemassa minimipalkkatyötä tekeviä ihmisiä ja seurasi heidän urakehitystään. Hän havaitsi, että jo vuoden kuluttua minimipalkkatyön aloittamisesta yli 60 % työntekijöistä oli edennyt urallaan ja sai jo suurempaa palkkaa, keskimäärin heidän palkkansa oli noussut 20 % yhden vuoden aikana. Ilman tällaista matalapalkkatyötä, erityisesti nuorilla on suuri riski päätyä työttömiksi ja syrjäytyä kokonaan pois työmarkkinoilta. [6, 7]</p><p>&nbsp;</p><p>Voimme myös seurata matalapalkka-alalla työskenteleviä pidemmällä tarkastelujaksolla ja tutkia onko minimipalkasta mahdollista nousta parempaan tuloluokkaan. Tähän vastauksen tarjoaa vuonna 2006 julkaistu tutkimus, jossa seuranta-aika oli kuusi vuotta ja tutkimuksessa seurattiin sekä töitä tekeviä pienituloisia että työttömiä. Tämän tutkimuksen tulokset ovat merkittävät:</p><p><br /><strong>1) Työttömät pysyvät työttöminä.</strong> Jopa 80 % kaikista seurantatutkimuksen alussa työttöminä olleista oli edelleen työttöminä kuuden vuoden seurantajakson lopulla!</p><p><br /><strong>2) Minimipalkkaa maksavissa töissä olevat ihmiset kehittivät taitojaan ja pääsivät korkeampaan tuloluokkaan. </strong>Yli 58 % kaikista matalapalkkaisessa työssä olevista ihmisistä oli pystynyt nousemaan korkeampaan tuloluokkaan kuuden vuoden tarkastelujakson aikana ja pystyneet pitämään palkkansa minimipalkkaa korkeampana. [8]</p><p>&nbsp;</p><p>Näiden tutkimustulosten perusteella on siis täysin selvää, että pienipalkkainenkin työ on kaikille osapuolille parempi vaihtoehto mitä työtömyys. Ymmärrän, miksi minimipalkka on houkutteleva ajatus: ihmisille tulee maksaa riittävästi palkkaa - olen aivan samaa mieltä!</p><p>&nbsp;</p><p>Minimipalkka ei ole osa ratkaisua, se on osa ongelmaa. Minimipalkka vaikeuttaa huonossa asemassa olevien pääsyä työmarkkinoille. Kuten esittelemäni tutkimukset osoittavat, paras apu pienituloisille on mahdollisimman helppo pääsy töihin - vaikka vain pientä palkkaa maksavaan työhön, sillä vain työtä tekemällä heillä on mahdollisuus parantaa omaa asemaansa. Työn tekemisen kieltämisen ja rajoittamisen sijaan, parhaiten voisimme auttaa pienituloisia työn tekemisen esteitä vähentämalla ja tietysti myös verotusta laskemalla. Keskituloinenkin suomalainen maksaa 50 % - 70 % tuloistaan veroina, kun kaikki verot huomioidaan. Jos laskisimme veroja, se mahdollistaisi pienemmälläkin palkalla pärjäämisen ja toisaalta nostaisi ihmisten ostovoimaa ja täten mahdollistaisi uusien työpaikkojen syntymisen. Verojen laskeminen ja minimipalkka-asetusten purkaminen edistäisi Suomessa merkittävästi erityisesti pienituloisten asemaa. [9, 10]</p><p>&nbsp;</p><p>===</p><p><br /><strong>Lähteet:</strong><br />1) <a href="https://www.akava.fi/files/12516/01_Tilastoja_korkeasti_koulutettujen_tyottomyydesta_yleisimmat_asteet.pdf" title="https://www.akava.fi/files/12516/01_Tilastoja_korkeasti_koulutettujen_tyottomyydesta_yleisimmat_asteet.pdf">https://www.akava.fi/files/12516/01_Tilastoja_korkeasti_koulutettujen_ty...</a><br />2) <a href="https://www.nber.org/papers/w0846.pdf" title="https://www.nber.org/papers/w0846.pdf">https://www.nber.org/papers/w0846.pdf</a><br />3) <a href="https://www.nber.org/papers/w12663.pdf" title="https://www.nber.org/papers/w12663.pdf">https://www.nber.org/papers/w12663.pdf</a><br />4) <a href="https://papers.ssrn.com/sol3/papers.cfm?abstract_id=2705499" title="https://papers.ssrn.com/sol3/papers.cfm?abstract_id=2705499">https://papers.ssrn.com/sol3/papers.cfm?abstract_id=2705499</a><br />5) <a href="https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S0927537118300228" title="https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S0927537118300228">https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S0927537118300228</a><br />6) <a href="https://www.jstor.org/stable/2524739" title="https://www.jstor.org/stable/2524739">https://www.jstor.org/stable/2524739</a><br />7) <a href="https://tem.fi/documents/1410877/3346190/Nuoret%20ty%C3%B6markkinoiden%20ja%20opiskelun%20ulkopuolella%2017032011.pdf/59864674-0df6-47f6-963c-331105533ce3" title="https://tem.fi/documents/1410877/3346190/Nuoret%20ty%C3%B6markkinoiden%20ja%20opiskelun%20ulkopuolella%2017032011.pdf/59864674-0df6-47f6-963c-331105533ce3">https://tem.fi/documents/1410877/3346190/Nuoret%20ty%C3%B6markkinoiden%2...</a><br />8) <a href="https://www.bls.gov/opub/mlr/2006/07/art4full.pdf" title="https://www.bls.gov/opub/mlr/2006/07/art4full.pdf">https://www.bls.gov/opub/mlr/2006/07/art4full.pdf</a><br />9) <a href="https://blogit.iltalehti.fi/pauli-vahtera/2019/04/10/keskituloinen-perhe-maksaa-veroja-74-tuloistaan/" title="https://blogit.iltalehti.fi/pauli-vahtera/2019/04/10/keskituloinen-perhe-maksaa-veroja-74-tuloistaan/">https://blogit.iltalehti.fi/pauli-vahtera/2019/04/10/keskituloinen-perhe...</a><br />10) <a href="http://jouniflemming.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273754-mahdottoman-kallis-hyvinvointivaltio" title="http://jouniflemming.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273754-mahdottoman-kallis-hyvinvointivaltio">http://jouniflemming.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273754-mahdottoman-kallis-...</a></p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> "Työstä kuuluu saada elämiseen riittävä palkka" on yksi nykyvasemmiston tärkeimpiä iskulauseita - Ei, ei kuulu! Työstä kuuluu saada palkka, johon työntekijän taidot oikeuttavat. Ongelmallisinta on vasemmiston pääasiallinen keino tämän "riittävän palkan" varmistamiseksi eli minimipalkka-ajattelu, kuten vaatimukset "alipalkkauksen" kieltämisestä osoittavat.

 

Minusta on itsestään selvää, että mitä enemmän työn tekemiseen liittyy lakeja, asetuksia ja sääntöjä, sen vähemmän työtä tehdään ja sen vaikeammin erityisesti matalasti koulutetut ihmiset pääsevät työelämään. Tässä yhteydessä on tärkeää korostaa, että en tarkoita matalasti koulutetulla sitä, kauanko joku on ollut koulussa vaan sitä, onko ihmisellä työmarkkinoilla kysyttyjä taitoja. Feministisen tanssiterapian tohtori voi pitää itseään erittäin korkeasti koulutettuna - onhan hän opiskellut itsensä tohtoriksi asti - mutta tosiasiassa juuri kukaan ei ole valmis maksamaan mitään tällaisesta osaamisesta. Tämä onkin keskeinen syy siihen, miksi Suomessa on lähes 40 000 virallisesti korkeasti koulutettua työtöntä. [1]

 

Minimipalkkalain suhde työttömyyteen ei kuitenkaan ole kaikille yhtä itsestään selvä, joten tutustutaan aiheeseen tutkitun tiedon kautta.

 

Vuonna 1977 Yhdysvaltain kongressi halusi selvittää tieteellisesti minimipalkan vaikutusta talouteen ja erityisesti vastausta kysymykseen vaikuttaako minimipalkka työllisyyteen. Tutkimustyöhön ryhtyi taloustieteen professori Charles Brown Marylandin yliopistosta. Mukaan lähti National Bureau of Economic Research -tutkimuslaitos, sekä taloustieteen professorit Curtis Gilroy ja Andrew Kohen. Tämän työn tuloksena syntyi laajin ja vaikutusvaltaisin aiheesta tehty tutkimus. Tutkimusta varten kerättiin havaintoja eri minimipalkkakokeiluiden vaikutuksista työttömyyteen, erityisesti nuorisotyöttömyyteen ja matalapalkka-aloille.

 

Tämän laajan tutkimuksen tuloksena oli, että minimipalkan nostaminen lisää nuorisotyöttömyyttä - tyypillisimmin minimipalkan nostaminen 10 %:lla nosti havaittua nuorisotyöttömyyttä keskimäärin 1-3 %. Minimipalkan nostaminen heikensi siis jo entuudestaan heikoimmassa asemassa työmarkkinoilla olevien asemaa. [2]

 

Vuonna 2006 taloustieteen professori David Neumark Kalifornian yliopistosta halusi päivittää minimipalkkaan liittyvää tutkimustyötä ottamalla huomioon uudet minimipalkkakokeilut Yhdysvalloista, sekä muualta maailmasta. Hän keräsi tietoja eri tutkimuksista ja kokeiluista 1990-luvulta eteenpäin. Tutkimustuloksena oli, että minimipalkka heikentää erityisesti pienituloisten asemaa työmarkkinoilla. Tämän lisäksi minimipalkka heikentää matalasti koulutettujen työllistymismahdollisuuksia ja lisää työttömyyttä lähes jokaisessa tutkitussa tapauksessa. [3]

 

Vuonna 2015 tilastotieteen tutkimusprofessori Paul J. Wolfson kokosi yhteen viidentoista vuoden aikana tehdyt tutkimukset minimipalkan vaikutuksesta työllisyyteen Yhdysvalloissa. Tämä ns. meta-tutkimus kävi läpi 37 vertaisarvioitua tutkimusta ja analysoi uudestaan niiden datan. Tuloksena oli, että minimipalkan vaikutuksen suuruus on pienentynyt 2000-luvulle siirtyessä mutta tulokset edelleen osoittivat, että minimipalkka lisää nuorisotyöttömyyttä. Tutkimuksen tekijät arvioivat minimipalkan vaikutuksen pienentymisen johtuvan työmarkkinoiden muutoksesta, eli siitä, että matalasti koulutetut nuoret ylipäänsä tekevät vähemmän matalapalkkaisia töitä 2000-luvulla mitä 80-luvulla. [4]

 

Viime vuosina aiheen tutkijat ovat etsineet uusia näkökulmia minimipalkan aiheuttaman työttömyyden tutkimukseen. Esimerkiksi vuonna 2018 tohtori Grace Lordan London School of Economics -yliopistosta julkaisi tutkimuksen, jossa selvitettiin minimipalkan vaikutusta aloille, joissa ihmistyöntekijän työsuoritus voidaan korvata roboteilla tai automaatiolla. Tuloksena oli, että minimipalkan nostaminen johti ihmistyövoiman korvaamiseen roboteilla, aiheuttaen haittaa siis juuri matalapalkkaisille ja matalasti koulutetuille ihmisille. [5]

 

Nämä neljä tutkimusta edustavat aiheen laadukkainta ja laajinta tieteellistä tutkimustietoa ja niiden tulokset ovat yksiselitteisiä: minimipalkka aiheuttaa työttömyyttä. Minimipalkan puolustajat eivät aina edes kiellä tätä vaikutusta, sen sijaan he kannattavat minimipalkkaa jonkinlaisena arvokysymyksenä: pienpalkkaisten töiden sopiikin kadota, sillä kukaan ei elä liian pienellä palkalla!

 

Ensinnäkin ongelma on tällaiseen retoriikkaan tyypillisesti kuuluva epämääräisyys - mitä on "elämiseen riittävä" palkka, jota kaikille pitäisi maksaa? Palkka, jolla kukaan ei kuole nälkään vai palkka, jolla perheeseen voi ostaa farmariauton, koiran, asua pääkaupunkiseudulla ja käydä kerran vuodessa Thaimaassa? Kysymykseen on mahdotonta vastata, koska jokaisen ihmisen tarpeet ovat lähtökohtaisesti erilaiset: yhä kotona Kemissä asuvalle 18-vuotiaalle nuorelle ensimmäisessä työpaikassaan "elämiseen riittävä" palkka on aivan eri rahasumma mitä kahden lapsen yksinhuoltajaäidin Helsingissä tarvitsema palkka - silti yhden minipalkan pitäisi suojella heitä molempia "alipalkkaukselta".

 

Toiseksi, kaikella palkalla ei tarvitse voida elää. Esimerkiksi opiskelujen ohessa lisärahaa osa-aikatöillä tekevä ei elä palkallaan - hän elaa opintotuen ja palkan summalla.

 

Tällainen ajattelu "liian pienen" palkan maksamisesta on tietysti ymmärrettävää mutta vasemmistolaiselle ajattelulle tyypilliseen tapaan näköalatonta: he näkevät yhden ei-toivotun asian ja yrittävät korjata tätä kieltojen avulla, näkemättä mitä tällainen kieltäminen myös aiheuttaa. Tässä tapauksessa he siis näkevät, että jotkut saavat pientä palkkaa ja he haluavat auttaa heitä kieltämällä liian pienen palkan maksamisen. He haluavat saada aikaan hyvää mutta tuloksena on lisää työttömyyttä ja pienituloisten kärsimystä. Kuten Bernhard Clairvauxlainen sanoi: "L'enfer est plein de bonnes volontés ou désirs".

 

Lyhyt kertaus talouden perusteista on aina paikallaan: Kaikkien hyödykkeiden hinta määräytyy markkinoilla kysynnän ja tarjonnan mukaan. Sama periaate patee myös työn hintaan eli palkkoihin: palkat määräytyvät kysynnän ja tarjonnan mukaan. Toisin sanoen, mitä kysytympiä taitoja sinulla on, sen parempaa palkkaa sinä voit saada. Taitojen merkitys palkan muodostumiselle onkin äärimmäisen tärkeää - palkkaa maksetaan taitoja ja työpanosta vastaan, ei siksi, että joku lainsäätäjä pakottaa yrityksen maksamaan korkeampaa palkkaa. Jos palkkaamista säädellään ja esimerkiksi ketään ei saa palkata töihin liian pienellä palkalla, tämän tärkein vaikutus on, että ihmisiä jää palkkaamatta.

 

Miksi ketään siis pitäisi voida palkata töihin pienellä palkalla? Eikö se ole riistoa?

 

Pienipalkkainen työ mahdollistaa vaikeassa asemassa työmarkkinoilla olevien ihmisten kehittää omia taitojaan töitä tehden ja täten saavuttaa korkeampi palkka. Taloustieteen professori Ralph E. Smith tutki miten minimipalkkaa tekevät ihmiset kehittyvät työssään. Hän kävi haastattelemassa minimipalkkatyötä tekeviä ihmisiä ja seurasi heidän urakehitystään. Hän havaitsi, että jo vuoden kuluttua minimipalkkatyön aloittamisesta yli 60 % työntekijöistä oli edennyt urallaan ja sai jo suurempaa palkkaa, keskimäärin heidän palkkansa oli noussut 20 % yhden vuoden aikana. Ilman tällaista matalapalkkatyötä, erityisesti nuorilla on suuri riski päätyä työttömiksi ja syrjäytyä kokonaan pois työmarkkinoilta. [6, 7]

 

Voimme myös seurata matalapalkka-alalla työskenteleviä pidemmällä tarkastelujaksolla ja tutkia onko minimipalkasta mahdollista nousta parempaan tuloluokkaan. Tähän vastauksen tarjoaa vuonna 2006 julkaistu tutkimus, jossa seuranta-aika oli kuusi vuotta ja tutkimuksessa seurattiin sekä töitä tekeviä pienituloisia että työttömiä. Tämän tutkimuksen tulokset ovat merkittävät:


1) Työttömät pysyvät työttöminä. Jopa 80 % kaikista seurantatutkimuksen alussa työttöminä olleista oli edelleen työttöminä kuuden vuoden seurantajakson lopulla!


2) Minimipalkkaa maksavissa töissä olevat ihmiset kehittivät taitojaan ja pääsivät korkeampaan tuloluokkaan. Yli 58 % kaikista matalapalkkaisessa työssä olevista ihmisistä oli pystynyt nousemaan korkeampaan tuloluokkaan kuuden vuoden tarkastelujakson aikana ja pystyneet pitämään palkkansa minimipalkkaa korkeampana. [8]

 

Näiden tutkimustulosten perusteella on siis täysin selvää, että pienipalkkainenkin työ on kaikille osapuolille parempi vaihtoehto mitä työtömyys. Ymmärrän, miksi minimipalkka on houkutteleva ajatus: ihmisille tulee maksaa riittävästi palkkaa - olen aivan samaa mieltä!

 

Minimipalkka ei ole osa ratkaisua, se on osa ongelmaa. Minimipalkka vaikeuttaa huonossa asemassa olevien pääsyä työmarkkinoille. Kuten esittelemäni tutkimukset osoittavat, paras apu pienituloisille on mahdollisimman helppo pääsy töihin - vaikka vain pientä palkkaa maksavaan työhön, sillä vain työtä tekemällä heillä on mahdollisuus parantaa omaa asemaansa. Työn tekemisen kieltämisen ja rajoittamisen sijaan, parhaiten voisimme auttaa pienituloisia työn tekemisen esteitä vähentämalla ja tietysti myös verotusta laskemalla. Keskituloinenkin suomalainen maksaa 50 % - 70 % tuloistaan veroina, kun kaikki verot huomioidaan. Jos laskisimme veroja, se mahdollistaisi pienemmälläkin palkalla pärjäämisen ja toisaalta nostaisi ihmisten ostovoimaa ja täten mahdollistaisi uusien työpaikkojen syntymisen. Verojen laskeminen ja minimipalkka-asetusten purkaminen edistäisi Suomessa merkittävästi erityisesti pienituloisten asemaa. [9, 10]

 

===


Lähteet:
1) https://www.akava.fi/files/12516/01_Tilastoja_korkeasti_koulutettujen_tyottomyydesta_yleisimmat_asteet.pdf
2) https://www.nber.org/papers/w0846.pdf
3) https://www.nber.org/papers/w12663.pdf
4) https://papers.ssrn.com/sol3/papers.cfm?abstract_id=2705499
5) https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S0927537118300228
6) https://www.jstor.org/stable/2524739
7) https://tem.fi/documents/1410877/3346190/Nuoret%20ty%C3%B6markkinoiden%20ja%20opiskelun%20ulkopuolella%2017032011.pdf/59864674-0df6-47f6-963c-331105533ce3
8) https://www.bls.gov/opub/mlr/2006/07/art4full.pdf
9) https://blogit.iltalehti.fi/pauli-vahtera/2019/04/10/keskituloinen-perhe-maksaa-veroja-74-tuloistaan/
10) http://jouniflemming.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273754-mahdottoman-kallis-hyvinvointivaltio

 

]]>
43 http://jouniflemming.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275202-minimipalkka-aiheuttaa-tyottomyytta#comments Minimipalkka Työttömyys Vähimmäispalkka Mon, 29 Apr 2019 05:18:21 +0000 Jouni Flemming http://jouniflemming.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275202-minimipalkka-aiheuttaa-tyottomyytta
Pitkäaikaistyöttömän väliaikatietoja http://bvalonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274610-pitkaaikaistyottoman-valiaikatietoja <p>On tullut jälleen aika tehdä tiliä ns. suunnitelman muodossa te-toimistolle. Sama toistuu pitkäaikaistyöttömällä neljä kertaa vuodessa.&nbsp;</p><p>Minä olen alistunut kohtalooni. Työmarkkinatukea vastaan toimin kulloistenkin hallitsijoiden määräysten mukaan. Robottina tsekkaan työpaikat ja laitan hakemuksen, jos siltä tuntuu.&nbsp;</p><p>Täytän tänä vuonna 60 vuotta. On tullut mieleen, että ikäiseni pitkäaikaistyöttömän eläke jää työttömyyden takia paljon pienemmäksi kuin työssä käyvillä. Työpaikkoja meille ei ole tarjolla, mutta silti &mdash; sanon sitä kiusaamiseksi &mdash; meidän on kolmen kuukauden välein perusteltava, miksi tarvitsemme tuon noin 500 euron tuen.&nbsp;</p><p>Eikö ikäisilleni riittäisi <em><strong>rangaistukseksi työttömyydestä</strong></em> tuo tulevan eläkkeen jääminen pieneksi, ja tuon kiusaamisen neljä kertaa vuodessa voisi jättää pois.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> On tullut jälleen aika tehdä tiliä ns. suunnitelman muodossa te-toimistolle. Sama toistuu pitkäaikaistyöttömällä neljä kertaa vuodessa. 

Minä olen alistunut kohtalooni. Työmarkkinatukea vastaan toimin kulloistenkin hallitsijoiden määräysten mukaan. Robottina tsekkaan työpaikat ja laitan hakemuksen, jos siltä tuntuu. 

Täytän tänä vuonna 60 vuotta. On tullut mieleen, että ikäiseni pitkäaikaistyöttömän eläke jää työttömyyden takia paljon pienemmäksi kuin työssä käyvillä. Työpaikkoja meille ei ole tarjolla, mutta silti — sanon sitä kiusaamiseksi — meidän on kolmen kuukauden välein perusteltava, miksi tarvitsemme tuon noin 500 euron tuen. 

Eikö ikäisilleni riittäisi rangaistukseksi työttömyydestä tuo tulevan eläkkeen jääminen pieneksi, ja tuon kiusaamisen neljä kertaa vuodessa voisi jättää pois.

]]>
34 http://bvalonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274610-pitkaaikaistyottoman-valiaikatietoja#comments Ikääntyneet Pitkäaikaistyöttömyys Työttömyys Työttömyysturvan aktiivimalli Wed, 17 Apr 2019 05:58:21 +0000 Birgitta Valonen http://bvalonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274610-pitkaaikaistyottoman-valiaikatietoja
Kokoomuksen keinoilla +50 000 työllisen mittaluokka mahdollinen http://kaimykknen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274181-kokoomuksen-keinoilla-50-000-tyollisen-mittaluokka-mahdollinen <p>Helsingin Sanomat julkaisi 9.4. hyvän analyysin puolueiden esittämistä työllisyyskeinoista (<a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006063811.html">https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006063811.html</a>). Totesin Hesarin haastattelussa, että tarkan laskelman esittäminen yksittäisten keinojen työllisyysvaikutuksista olisi aika ilmaan ampumista. Tutkittu tieto on johtopäätösten osalta epävarmaa. Kokonaisuus voi olla isompi kuin osiensa summa, jos onnistumme antamaan signaalin, että hallitus kokonaisuutena tukee työntekoa, riskinottoa ja yrittämistä.&nbsp;</p><p>Pysyn tässä arviossani. Olen kuitenkin osittain eri mieltä Hesarin otsikon kanssa &rdquo;Työllisyyskeinot jäävät vajaiksi&rdquo;. Erittelen seuraavassa mittaluokkia, joiden nojalla Kokoomuksen julkistamilla keskeisillä keinoilla voisi päästä lähelle 50 000 työllisen lisäystä. Se kattaisi suurin piirtein eron valtiovarainministeriön perusennusteen ja 75 prosentin työllisyysasteen välillä. Hallitusohjelma pitää toki rakentaa niin, että asetetaan ennen kaikkea selvä tavoite 75 prosentin työllisyysasteen saavuttamisesta ja vaaditaan valmius toteuttaa riittävät keinot myöhemmin virkavalmistelussa tarkentuvien vaikutusarvioiden pohjalta.</p><ol><li><strong>Palkkaamisen kynnyksen keventäminen</strong></li></ol><p>1.1. Perhevapaauudistus &amp; osa-aikatöiden normalisointi</p><p>Jos 1-3 vuotiaiden äitien työssäkäyntiaste nousisi Ruotsin tasolle, se tarkoittaisi varovasti arvioiden noin <strong>7000</strong> työssäkäyvää naista enemmän. Suomessa monella äidillä ei ole vakiduunia mihin palata. Se on muutostarpeen keskeinen syy. Jos perhevapaat jakautuisivat edes hieman tasapuolisemmin kuin nyt (91-9), työnantajat eivät syrjisi nuoria naisia vakiduuneissa niin paljon.</p><p>Perheystävällisempi työelämä tarvitsee myös osa-aikatöiden normalisoinnin pikkulapsiperheiden arjessa. Tässäkin mallia voi ottaa Ruotsista. Idea siis, että molempien uraa voi pitää yllä ilman pitkää katkoa ja lapsiarjen kanssa pärjätä tulematta hulluksi. Haastan työmarkkinajärjestöjä edistämään mallia.</p><p>1.2. Paikallinen sopiminen</p><p>En kannata suinkaan villiä länttä enkä työehtosopimusten (TES) rikkomista. Sen sijaan hakisin &rdquo;Suomen mallia&rdquo;, jolla TESsien mukainen toisin sopiminen ulotetaan työnantajayritysten enemmistöön eli myös niihin firmoihin, jotka eivät kuulu työnantajaliittoon. Tämä ei onnistu riita-asetelmilla eikä vyöryttämällä vaan tasajalkaloikalla Ruotsin malliseen työmarkkinasopimiseen. Keskeistä on, että samalla vahvistetaan työntekijöiden käytännön neuvotteluasemaa työpaikalla (hallitusedustus, luottamusvaltuutetun tuensaantioikeus liitosta tai oikeusavusta jne).&nbsp;</p><p>Suomessa on noin 120 000 työnantajayritystä, jotka eivät kuulu työnantajaliittoon. Jos näistä varovaisesti arvioiden yksi kolmestakymmestä rohkaistuisi työpaikkasopimisen tasapainoisen edistämisen myötä palkkaamaan yhden uuden nyt työtä vailla olevan työntekijän, niin puhuttaisiin noin <strong>4000</strong> työllisen lisäyksestä.</p><p>1.3. Palkkatuki</p><p>Vuonna 2017 palkkatukea maksettiin noin 7000 henkilölle. Voisimme tavoitella tuplaamista siten, että työhön pääsisi kiinni 7000 henkeä enemmän vuodessa. Jos heistä edes neljäsosa työllistyisi pysyvämmin, työllisyys kasvaisi vaalikauden kuluessa <strong>7000</strong> henkilöllä.</p><ol start="2"><li><strong>Työn kannattavuus</strong></li></ol><p>2.1. Palkkaverojen keventäminen: työmiljardi</p><p>Kokoomus esittää ansiotuloveroihin staattiselta vaikutukseltaan miljardin euron kevennystä kaikkia tuloluokkia koskien. Työmiljardi laskisi palkansaajan veroastetta noin 2 prosenttiyksikköä. Se toisi 3000 euron bruttopalkalla noin 60 eur/kk lisää käteen eli vastaisi 3,3 prosentin nettoansion nousua. Ekonomistit ovat laajasti sitä mieltä, että tällaisella nettoansion nousulla työttömästä töihin siirryttäessä on työsuhteita synnyttävä vaikutus. Sen sijaan vaikutuksen suuruudesta on kiistaa. Työllistymisveroasteen tarkkaa muutosta on myös mutkikasta arvioida, koska tuloverotaulukot vaikuttavat myös työttömyysetuuden verotukseen. Nettopalkan muutos heilauttaa myös toimeentulotukia ja asumistukia. Pitäydytään tässä siis varmuuden vuoksi siitä, että ei lasketa erillistä arviota tuloverokevennykselle vaan lähdetään siitä, että se rasvaa ennen kaikkea ostovoimaa ja pitää yllä yleisiä edellytyksiä työttömyyden laskulle, vaikka kansainvälinen suhdanne kehittyisi viime vuosia huonommin.</p><p>Kokoomusta syytetään välillä siitä, että palkkaverojen keventäminen miljardilla on kallis suhteessa sen synnyttämään työsuhteiden lisääntymiseen. Vaikutuksen suuruudesta suhteessa veronmuutoksen määrään voi kiistellä. Me näemme työmiljardin panoksena toisin. Kyse on siitä, että otamme hieman pienemmän osan pois ihmisten tienaamasta palkasta ja jätämme sen heidän omaan käyttöön. Silloin raha kiertää myös ostovoimana paikallisiin palveluihin ja auttaa kahviloita ja kauppoja työllistämään. Emme myöskään keventäisi tippaakaan velaksi, vaan meillä on selvä lista vastaavista miljardin euron veronkorotuksista haitta- ja kulutusveroissa (<a href="https://www.kokoomus.fi/eduskuntavaaliohjelman-talous-ja-veropolitiikan-liite/">https://www.kokoomus.fi/eduskuntavaaliohjelman-talous-ja-veropolitiikan-liite/</a>).&nbsp;</p><p>2.2. Sosiaaliturvan uudistus: byrokratia- ja työttömyysloukut pois</p><p>Tiukempi vastikkeellisuus ja työttömyystuen ajallisten tasojen maltillinen useampiportainen porrastus ilman nettoleikkauksia voisi ministeriöiden arvioiden perusteella tuoda <strong>5 - 10 000 </strong>työllistä lisää. Lisäksi ehdotamme ulosotossa olevien tilanteen helpottamista pikavippien lisäsääntelyllä ja ulosottoon liittyvän tuloloukun lievennyksillä. Merkittävä osa työttömistä on myös ulosotossa.</p><ol start="3"><li><strong>Koulutus ja voimaannuttaminen</strong></li></ol><p>3.1. Nopea vaikutus: TE-palveluiden lisäresurssi pitkäaikaistyöttömiin painottuen&nbsp;</p><p>Suuntana yksilöllinen &rdquo;valmentaminen&rdquo;. Työ- ja elinkeinoministeriön työllisyystoimenpiteitä koskeneessa ns. Oivon työryhmän raportissa (6/2016) arvioitiin, että 12,5 miljoonan euron lisäpanos toisi 5000 työllisen lisäyksen. Esimerkiksi vaalikauden ajalle jaksotettu 50 miljoonan euron lisäresurssi voisi varovasti arvioiden mahdollistaa noin <strong>10 000</strong> työllisen lisäyksen.</p><p>3.2. Pitkä aikaväli: esiopetus 2-vuotiseksi ja ammattikoulutuksen kehittäminen</p><p>Pitkällä aikavälillä on ensiarvoisen tärkeää, että alle 25-vuotiaina koulun ja työn ulkopuolella olevien (varsinkin miesten) osuus vähenee. Useimmat nuoret voivat paremmin kuin koskaan, mutta erot kodin antamissa valmiuksissa ja lasten psyykkisessä hyvinvoinnissa ovat myös kasvaneet. Kasvatustiede korostaa aiempaa enemmän varhaiskasvatusvuosien merkitystä mahdollisuuksien tasa-arvolle. On myös syytä jatkaa ammattikoulutuksen kehittämistä siten, että se imee ja pitää mukana työelämään asti suuremman osan niistä, jotka sen piiriin yhteishaussa hakeutuvat.</p><ol start="4"><li><strong>Työperäinen maahanmuutto</strong></li></ol><p>Esitämme tavoitteeksi työperäisen maahanmuuton lisäämistä noin kaksinkertaiseksi eli noin 20 000 henkilöön vuodessa. Tähän pyrkisimme sujuvoittamalla lupajärjestelmän huomattavasti nopeammaksi automaatiota käyttäen ilman, että työehtojen, työnantajan taustan ja hakijan turvallisuustaustan tarkistamisesta tietenkään tingitään. Talent Boost -ohjelmaa on vahvistettava ja luotava sen yhteyteen ns. Kanadan mallin pohjalta tapoja, joilla Suomessa tarvittavien ammatti- ja koulutusryhmien ihmiset voidaan saattaa suoremmin yhteyteen osaajia etsivien työnantajien kanssa. Haluamme kannustaa Suomen jo valinneita ulkomaisia opiskelijoita jäämään valmistumisen jälkeen tänne useammin töihin (mm. lukukausimaksujen verovähennysmahdollisuus Suomessa ansaitusta palkasta).&nbsp;</p><p>Tilastokeskuksen selvityksen perusteella Suomeen työsuhteen perusteella tällä vuosikymmenelä tulleista ja tänne jääneistä noin 90 prosenttia on edelleen töissä 5 vuoden päästä tänne saapumisesta. Perussuomalaiset ovat kyseenalaistaneet arvion ja viitanneet heihin kytkeytyvän ajatushautomo Suomen Perustan tutkimukseen. En lähde tässä tuomaroimaan näiden tutkimusten välillä, mutta Suomen Perustan tutkimus sivuuttaa erityisasiantuntijan, opiskelijan ja yrittäjän oleskeluluvalla saapuneet sekä pääosin myös saatavuusharkinnasta vapautetut alat. Näissä ryhmissä työllisyysaste on todennäköisesti saatavuusharkinta-aloja korkeampi, mikä osaltaan selittänee tutkimusten eroja.&nbsp;</p><p>Arvioidaan tässä varovaisuuden nimissä, että vain puolet työsuhteeseen muuttavista jäisi pitkäaikaisesti ja että tänne työn takia jäävistä 80 prosenttia olisi neljän vuoden päästä töissä. Näin ollen syntyisi neljässä vuodessa <strong>16 000 </strong>työllisen lisäys.</p><p>&mdash;&gt; <strong>Yhteensä 49 - 54 000 työllistä </strong>lisää. Korostan, että uskon edelleen päivän Hesariin sanomaani, että yksittäisten toimien vaikutusten erittely on pitkälti ilmaan ampumista. Nämä mittakaavat kuitenkin kertovat, etteivät esittämämme tulokulmat ole merkityksettömiä. On mahdollista voittaa valtiovarainministeriön perusura ja päästä 75 prosentin työllisyysasteeseen lievästi heikkenevästä suhdannekehityksestä huolimatta. Leivotaan kakku niin sitä voi oikeasti jakaakin.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Helsingin Sanomat julkaisi 9.4. hyvän analyysin puolueiden esittämistä työllisyyskeinoista (https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006063811.html). Totesin Hesarin haastattelussa, että tarkan laskelman esittäminen yksittäisten keinojen työllisyysvaikutuksista olisi aika ilmaan ampumista. Tutkittu tieto on johtopäätösten osalta epävarmaa. Kokonaisuus voi olla isompi kuin osiensa summa, jos onnistumme antamaan signaalin, että hallitus kokonaisuutena tukee työntekoa, riskinottoa ja yrittämistä. 

Pysyn tässä arviossani. Olen kuitenkin osittain eri mieltä Hesarin otsikon kanssa ”Työllisyyskeinot jäävät vajaiksi”. Erittelen seuraavassa mittaluokkia, joiden nojalla Kokoomuksen julkistamilla keskeisillä keinoilla voisi päästä lähelle 50 000 työllisen lisäystä. Se kattaisi suurin piirtein eron valtiovarainministeriön perusennusteen ja 75 prosentin työllisyysasteen välillä. Hallitusohjelma pitää toki rakentaa niin, että asetetaan ennen kaikkea selvä tavoite 75 prosentin työllisyysasteen saavuttamisesta ja vaaditaan valmius toteuttaa riittävät keinot myöhemmin virkavalmistelussa tarkentuvien vaikutusarvioiden pohjalta.

  1. Palkkaamisen kynnyksen keventäminen

1.1. Perhevapaauudistus & osa-aikatöiden normalisointi

Jos 1-3 vuotiaiden äitien työssäkäyntiaste nousisi Ruotsin tasolle, se tarkoittaisi varovasti arvioiden noin 7000 työssäkäyvää naista enemmän. Suomessa monella äidillä ei ole vakiduunia mihin palata. Se on muutostarpeen keskeinen syy. Jos perhevapaat jakautuisivat edes hieman tasapuolisemmin kuin nyt (91-9), työnantajat eivät syrjisi nuoria naisia vakiduuneissa niin paljon.

Perheystävällisempi työelämä tarvitsee myös osa-aikatöiden normalisoinnin pikkulapsiperheiden arjessa. Tässäkin mallia voi ottaa Ruotsista. Idea siis, että molempien uraa voi pitää yllä ilman pitkää katkoa ja lapsiarjen kanssa pärjätä tulematta hulluksi. Haastan työmarkkinajärjestöjä edistämään mallia.

1.2. Paikallinen sopiminen

En kannata suinkaan villiä länttä enkä työehtosopimusten (TES) rikkomista. Sen sijaan hakisin ”Suomen mallia”, jolla TESsien mukainen toisin sopiminen ulotetaan työnantajayritysten enemmistöön eli myös niihin firmoihin, jotka eivät kuulu työnantajaliittoon. Tämä ei onnistu riita-asetelmilla eikä vyöryttämällä vaan tasajalkaloikalla Ruotsin malliseen työmarkkinasopimiseen. Keskeistä on, että samalla vahvistetaan työntekijöiden käytännön neuvotteluasemaa työpaikalla (hallitusedustus, luottamusvaltuutetun tuensaantioikeus liitosta tai oikeusavusta jne). 

Suomessa on noin 120 000 työnantajayritystä, jotka eivät kuulu työnantajaliittoon. Jos näistä varovaisesti arvioiden yksi kolmestakymmestä rohkaistuisi työpaikkasopimisen tasapainoisen edistämisen myötä palkkaamaan yhden uuden nyt työtä vailla olevan työntekijän, niin puhuttaisiin noin 4000 työllisen lisäyksestä.

1.3. Palkkatuki

Vuonna 2017 palkkatukea maksettiin noin 7000 henkilölle. Voisimme tavoitella tuplaamista siten, että työhön pääsisi kiinni 7000 henkeä enemmän vuodessa. Jos heistä edes neljäsosa työllistyisi pysyvämmin, työllisyys kasvaisi vaalikauden kuluessa 7000 henkilöllä.

  1. Työn kannattavuus

2.1. Palkkaverojen keventäminen: työmiljardi

Kokoomus esittää ansiotuloveroihin staattiselta vaikutukseltaan miljardin euron kevennystä kaikkia tuloluokkia koskien. Työmiljardi laskisi palkansaajan veroastetta noin 2 prosenttiyksikköä. Se toisi 3000 euron bruttopalkalla noin 60 eur/kk lisää käteen eli vastaisi 3,3 prosentin nettoansion nousua. Ekonomistit ovat laajasti sitä mieltä, että tällaisella nettoansion nousulla työttömästä töihin siirryttäessä on työsuhteita synnyttävä vaikutus. Sen sijaan vaikutuksen suuruudesta on kiistaa. Työllistymisveroasteen tarkkaa muutosta on myös mutkikasta arvioida, koska tuloverotaulukot vaikuttavat myös työttömyysetuuden verotukseen. Nettopalkan muutos heilauttaa myös toimeentulotukia ja asumistukia. Pitäydytään tässä siis varmuuden vuoksi siitä, että ei lasketa erillistä arviota tuloverokevennykselle vaan lähdetään siitä, että se rasvaa ennen kaikkea ostovoimaa ja pitää yllä yleisiä edellytyksiä työttömyyden laskulle, vaikka kansainvälinen suhdanne kehittyisi viime vuosia huonommin.

Kokoomusta syytetään välillä siitä, että palkkaverojen keventäminen miljardilla on kallis suhteessa sen synnyttämään työsuhteiden lisääntymiseen. Vaikutuksen suuruudesta suhteessa veronmuutoksen määrään voi kiistellä. Me näemme työmiljardin panoksena toisin. Kyse on siitä, että otamme hieman pienemmän osan pois ihmisten tienaamasta palkasta ja jätämme sen heidän omaan käyttöön. Silloin raha kiertää myös ostovoimana paikallisiin palveluihin ja auttaa kahviloita ja kauppoja työllistämään. Emme myöskään keventäisi tippaakaan velaksi, vaan meillä on selvä lista vastaavista miljardin euron veronkorotuksista haitta- ja kulutusveroissa (https://www.kokoomus.fi/eduskuntavaaliohjelman-talous-ja-veropolitiikan-liite/). 

2.2. Sosiaaliturvan uudistus: byrokratia- ja työttömyysloukut pois

Tiukempi vastikkeellisuus ja työttömyystuen ajallisten tasojen maltillinen useampiportainen porrastus ilman nettoleikkauksia voisi ministeriöiden arvioiden perusteella tuoda 5 - 10 000 työllistä lisää. Lisäksi ehdotamme ulosotossa olevien tilanteen helpottamista pikavippien lisäsääntelyllä ja ulosottoon liittyvän tuloloukun lievennyksillä. Merkittävä osa työttömistä on myös ulosotossa.

  1. Koulutus ja voimaannuttaminen

3.1. Nopea vaikutus: TE-palveluiden lisäresurssi pitkäaikaistyöttömiin painottuen 

Suuntana yksilöllinen ”valmentaminen”. Työ- ja elinkeinoministeriön työllisyystoimenpiteitä koskeneessa ns. Oivon työryhmän raportissa (6/2016) arvioitiin, että 12,5 miljoonan euron lisäpanos toisi 5000 työllisen lisäyksen. Esimerkiksi vaalikauden ajalle jaksotettu 50 miljoonan euron lisäresurssi voisi varovasti arvioiden mahdollistaa noin 10 000 työllisen lisäyksen.

3.2. Pitkä aikaväli: esiopetus 2-vuotiseksi ja ammattikoulutuksen kehittäminen

Pitkällä aikavälillä on ensiarvoisen tärkeää, että alle 25-vuotiaina koulun ja työn ulkopuolella olevien (varsinkin miesten) osuus vähenee. Useimmat nuoret voivat paremmin kuin koskaan, mutta erot kodin antamissa valmiuksissa ja lasten psyykkisessä hyvinvoinnissa ovat myös kasvaneet. Kasvatustiede korostaa aiempaa enemmän varhaiskasvatusvuosien merkitystä mahdollisuuksien tasa-arvolle. On myös syytä jatkaa ammattikoulutuksen kehittämistä siten, että se imee ja pitää mukana työelämään asti suuremman osan niistä, jotka sen piiriin yhteishaussa hakeutuvat.

  1. Työperäinen maahanmuutto

Esitämme tavoitteeksi työperäisen maahanmuuton lisäämistä noin kaksinkertaiseksi eli noin 20 000 henkilöön vuodessa. Tähän pyrkisimme sujuvoittamalla lupajärjestelmän huomattavasti nopeammaksi automaatiota käyttäen ilman, että työehtojen, työnantajan taustan ja hakijan turvallisuustaustan tarkistamisesta tietenkään tingitään. Talent Boost -ohjelmaa on vahvistettava ja luotava sen yhteyteen ns. Kanadan mallin pohjalta tapoja, joilla Suomessa tarvittavien ammatti- ja koulutusryhmien ihmiset voidaan saattaa suoremmin yhteyteen osaajia etsivien työnantajien kanssa. Haluamme kannustaa Suomen jo valinneita ulkomaisia opiskelijoita jäämään valmistumisen jälkeen tänne useammin töihin (mm. lukukausimaksujen verovähennysmahdollisuus Suomessa ansaitusta palkasta). 

Tilastokeskuksen selvityksen perusteella Suomeen työsuhteen perusteella tällä vuosikymmenelä tulleista ja tänne jääneistä noin 90 prosenttia on edelleen töissä 5 vuoden päästä tänne saapumisesta. Perussuomalaiset ovat kyseenalaistaneet arvion ja viitanneet heihin kytkeytyvän ajatushautomo Suomen Perustan tutkimukseen. En lähde tässä tuomaroimaan näiden tutkimusten välillä, mutta Suomen Perustan tutkimus sivuuttaa erityisasiantuntijan, opiskelijan ja yrittäjän oleskeluluvalla saapuneet sekä pääosin myös saatavuusharkinnasta vapautetut alat. Näissä ryhmissä työllisyysaste on todennäköisesti saatavuusharkinta-aloja korkeampi, mikä osaltaan selittänee tutkimusten eroja. 

Arvioidaan tässä varovaisuuden nimissä, että vain puolet työsuhteeseen muuttavista jäisi pitkäaikaisesti ja että tänne työn takia jäävistä 80 prosenttia olisi neljän vuoden päästä töissä. Näin ollen syntyisi neljässä vuodessa 16 000 työllisen lisäys.

—> Yhteensä 49 - 54 000 työllistä lisää. Korostan, että uskon edelleen päivän Hesariin sanomaani, että yksittäisten toimien vaikutusten erittely on pitkälti ilmaan ampumista. Nämä mittakaavat kuitenkin kertovat, etteivät esittämämme tulokulmat ole merkityksettömiä. On mahdollista voittaa valtiovarainministeriön perusura ja päästä 75 prosentin työllisyysasteeseen lievästi heikkenevästä suhdannekehityksestä huolimatta. Leivotaan kakku niin sitä voi oikeasti jakaakin.

]]>
8 http://kaimykknen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274181-kokoomuksen-keinoilla-50-000-tyollisen-mittaluokka-mahdollinen#comments Kuinka Suomen talous kasvaa ja työllisyys paranee Työttömyys Fri, 12 Apr 2019 08:58:50 +0000 Kai Mykkänen http://kaimykknen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274181-kokoomuksen-keinoilla-50-000-tyollisen-mittaluokka-mahdollinen
Työttömien yhdenvertaisuus taattava http://kimmokautio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274044-tyottomien-yhdenvertaisuus-taattava <p>Vuonna 2006 pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) hallitus toteutti hallituskumppaninsa SDP:n tuella työmarkkinatukiuudistuksen, jossa sovittiin, että valtio ja kunta jakavat puoliksi pitkäaikaistyöttömien työmarkkinatukimaksun. Työmarkkinatukea saavien henkilöiden työttömyyden kestoon perustuvien Kela-sakkojen periminen kunnilta on sittemmin johtanut suomalaisten työttömien kohtelussa järkyttäviin yhdenvertaisuusongelmiin asuinkunnasta riippuen.</p><p>Köyhimmissä kunnissa Kelan sakkolistoja pyritään putsaamaan käytännössä erittäin kovalla kädellä, pakottaen jokaista sakkolistalla olevaa kuntouttavaan työtoimintaan tai muuhun työllistymistä edistävään palveluun. Joissakin kunnissa puuttuu oikeastaan enää se, että toimintapiste olisi aidattu keskitysleiri ja sakkolistalla olevat haettaisiin sinne kotoa voimakeinoin.</p><p>Tätä tehdään aina siihen pisteeseen asti, että työttömät päätyvät jopa vaihtamaan asuinkuntaa, koska kertovat kohtelun kotikunnassa olevan sietämätöntä ja epäinhimillistä. Joillekin kunnille ei edes riitä muutaman tunnin viikoittainen työssäolo avoimilla työmarkkinoilla, vaan jopa työssä olevia yritetään pakottaa kuntien toimesta toimenpiteisiin säästöjen hakemiseksi, koska työmarkkinatuella oleva on kunnalle kuluerä. Tätä tapahtuu myös Hämeen alueella.</p><p>Vastakohtaisesti suurimmilla kaupunkiseuduilla järjestetään myös aktiivimallin ehdot täyttäviä kuntouttavan työtoiminnan vaihtoehtoja runsain mitoin ja joissakin kunnissa saa käydä esimerkiksi pitämässä kunnostaan huolta liikuntaryhmissä kuntouttavan työtoiminnan sopimuksella. Näitä toimintoja kunnat eivät kuitenkaan mielellään järjestä muiden kuntien asukkaille.</p><p>Työttömien yhdenvertaisuuden takaamiseksi työmarkkinatukien Kela-sakkomaksut tulee poistaa kuntien velvoitteista. Sen sijaan kunnille kannattaisi sälyttää maksettavaksi osa asumistukimenoista. Kelan entinen pääjohtaja Liisa Hyssälä on esittänyt, että asumistukimenoista puolet säädettäisiin kuntien maksettavaksi. Kuntien joutuessa rahoittamaan asumistukea, ne todennäköisesti alkaisivat kaavoittaa ja rakentaa enemmän kohtuuhintaisia asuntoja.</p><p><em>Kirjoitus julkaistu 11.4.2019 Hämeen Sanomien mielipidepalstalla.</em></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Vuonna 2006 pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) hallitus toteutti hallituskumppaninsa SDP:n tuella työmarkkinatukiuudistuksen, jossa sovittiin, että valtio ja kunta jakavat puoliksi pitkäaikaistyöttömien työmarkkinatukimaksun. Työmarkkinatukea saavien henkilöiden työttömyyden kestoon perustuvien Kela-sakkojen periminen kunnilta on sittemmin johtanut suomalaisten työttömien kohtelussa järkyttäviin yhdenvertaisuusongelmiin asuinkunnasta riippuen.

Köyhimmissä kunnissa Kelan sakkolistoja pyritään putsaamaan käytännössä erittäin kovalla kädellä, pakottaen jokaista sakkolistalla olevaa kuntouttavaan työtoimintaan tai muuhun työllistymistä edistävään palveluun. Joissakin kunnissa puuttuu oikeastaan enää se, että toimintapiste olisi aidattu keskitysleiri ja sakkolistalla olevat haettaisiin sinne kotoa voimakeinoin.

Tätä tehdään aina siihen pisteeseen asti, että työttömät päätyvät jopa vaihtamaan asuinkuntaa, koska kertovat kohtelun kotikunnassa olevan sietämätöntä ja epäinhimillistä. Joillekin kunnille ei edes riitä muutaman tunnin viikoittainen työssäolo avoimilla työmarkkinoilla, vaan jopa työssä olevia yritetään pakottaa kuntien toimesta toimenpiteisiin säästöjen hakemiseksi, koska työmarkkinatuella oleva on kunnalle kuluerä. Tätä tapahtuu myös Hämeen alueella.

Vastakohtaisesti suurimmilla kaupunkiseuduilla järjestetään myös aktiivimallin ehdot täyttäviä kuntouttavan työtoiminnan vaihtoehtoja runsain mitoin ja joissakin kunnissa saa käydä esimerkiksi pitämässä kunnostaan huolta liikuntaryhmissä kuntouttavan työtoiminnan sopimuksella. Näitä toimintoja kunnat eivät kuitenkaan mielellään järjestä muiden kuntien asukkaille.

Työttömien yhdenvertaisuuden takaamiseksi työmarkkinatukien Kela-sakkomaksut tulee poistaa kuntien velvoitteista. Sen sijaan kunnille kannattaisi sälyttää maksettavaksi osa asumistukimenoista. Kelan entinen pääjohtaja Liisa Hyssälä on esittänyt, että asumistukimenoista puolet säädettäisiin kuntien maksettavaksi. Kuntien joutuessa rahoittamaan asumistukea, ne todennäköisesti alkaisivat kaavoittaa ja rakentaa enemmän kohtuuhintaisia asuntoja.

Kirjoitus julkaistu 11.4.2019 Hämeen Sanomien mielipidepalstalla.

]]>
0 http://kimmokautio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274044-tyottomien-yhdenvertaisuus-taattava#comments Asumistuki Kuntouttava työtoiminta Työllistäminen Työttömyys Yhdenvertaisuus Thu, 11 Apr 2019 06:45:53 +0000 Kimmo Kautio http://kimmokautio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274044-tyottomien-yhdenvertaisuus-taattava
Työttömän (työllistetyn) kohtelua Suomessa ja sen Ateenassa http://katriinakajannes.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273769-tyottoman-tyollistetyn-kohtelua-suomessa-ja-sen-ateenassa <p>Kun pääsin puoleksi vuodeksi työttömänä hommiin Jyväskylän kaupunginkirjastoon, kohtelu oli uskomatonta. Siitä voisi kirjoittaa kirjan. Oppilaani yliopistosta, nuori hieno ihminen, ahdistui kovasti kun hänet määrättiin valvomaan minua: edistyvätkö työni, osaanko tehdä jotakin ja noudatanko määräyksiä. Kolme vanhempaa kollegaa oli hänen sanojensa mukaan usein kyselemässä häneltä tätä kaikkea. Olin erinomaisin meriitein ja tuloksin opettanut ja tutkinut yliopistossa 30 vuotta, eikä kaupungin virastoissa eikä kirjastossa ollut ainoataan dosenttia.</p> <p>Kohtelu oli eri suhteissa alentavaa. Minulla teetettiin kirjastoapulaisen palkalla tutkijan töitä. Aineiston hankkiminen, siihen perehtyminen ja kirjoittaminen vaati aikaa. Kun olin päässyt hommiin, työskentelin salaa myös illat ja viikonloput. Tehtäväksi annettiin laatia Kirjasampoon kirjailijaesittelyjä. Kun kysyin ohjetta, se kuului: &rdquo;Kyllähän sinä tiedät, mikä on kirjailijaesittely.&rdquo; Kun tekstit olivat valmiita, niitä piti näyttää ylimmälle esinaiselleni osastolla, ja hän totesi ykskantaan: &rdquo;Liian pitkiä. Lyhennä ne.&rdquo; Nykyisellään tekstit ovat paljon lyhyempiä kuin muualla Suomessa laaditut yleensä. Määräyksenä oli esitellä varsinkin omakustannekirjailijoita! Olin tuhma ja kirjoitin muistakin.</p> <p>Minut määrättiin kirjoittamaan artikkeli Jyväskylän pääkirjastorakennuksesta. Homma oli erittäin työläs, sillä aineistoa piti koota valtavasti. Tein sen mielelläni, varsinkin kun jo etukäteen luvattiin julkaista tutkielmani netissä. Se ei ikinä ilmestynyt siellä. Sen sijaan kaupungin virallisessa tiedotuslehdessä painettiin osia tekstistäni, ja alla oli kaksi virkanaisen nimeä, mutta minua ei mainittu millään tavalla.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Puolitoista vuosikymmentä kirjastojen puolustusta</p> <p>Neljä yhdistystä, joiden perustajapuheenjohtaja olen ollut, on puolustanut menestyksekkäästi kaupungin kirjastoja. Kokosimme valtavan kansalaisadressin, johon kirjoittivat halukkaasti nimensä myös niitten puolueitten kannattajat, jotka ajoivat&nbsp;kirjastojen&nbsp;lakkautusta. Organisoimme nimienkeruun postittamalla kymmeniä listoja palautuskuorineen eri puolille ja viemällä niitä kaikkiin kirjastoihin ja sitten hakemalla täydet takaisin. <strong>Erkki Palmén</strong> ja <strong>Antti Kajannes</strong> ojensivat tv-uutisissa ison mapin kulttuurilautakunnan pj:lle, musiikkitieteen professori <strong>Jukka Louhivuorelle</strong>, joka edusti SDP:tä. Kirjoitimme useita kertoja lehteen, mm. Erkki Palmén, yhdistys ja erikseen sen pj. Otimme yhteyksiä päättäjiin ja pidimme yleisötilaisuuksia, kirjakaupunkikeskusteluja.</p> <p>Seuraavalla puolustuskeikalla teimme kaiken tuon uudelleen, ja silloinkin kirjoitin päättävälle elimelle (muistaakseni lautakunnalle) sen pyytämiä vetoomuksia neljä, neljän eri yhdistyksen pj:na. Montakohan vapaaehtoisten työtuntia tähän kului? Varmaan useampia kuin kokoomuslaisilta kaupunginjohtaja <strong>Markku Anderssonilta</strong>, valtuutettu <strong>Henna Virkkuselta</strong> ja muilta huippupalkkaisilta kului kiihkeään yritykseen lopettaa sivukirjastoja. &nbsp;&nbsp;&nbsp;</p> <p>Puolustustyö jatkuu ahkerana yhteistyönä&nbsp;kirjastojen&nbsp;kanssa. Siihen kuuluu mm. yleisötapahtumien järjestämistä niissä.&nbsp;Kirjastolaiset, joiden toimipaikkaa on uutterasti suojeltu, eivät ole ehtineet yhdistyksiimme jäseniksi saati toimijoiksi. Ainoa poikkeus on loistava <strong>Mauri Männistö</strong>.</p> <p>Olen järjestänyt lukemattomia kaikille avoimia yleisötapahtumia ja tarjonnut esiintymis- ja julkaisumahdollisuuden sadoille. Ainoakaan ei ole kysynyt minulta työttömyys- ja eläkevuosina kantaa, kommenttia, artikkelia tai edes muutamaa riviä mistään asiasta, esim. työttömyydestä. Loistavana poikkeuksena professori <strong>Eero Tarasti</strong>.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Työttömien leimaaminen</p> <p><strong>Irma Hirsjärvi</strong> (VAS) aloitti hiljattain pönttöpuheenvuoronsa Jyväskylän <a href="https://www.jyvaskyla.fi/paatoksenteko/kaupunginvaltuusto/kaupunginvaltuuston-kokoukset-kokousvideot">kaupunginvaltuustossa</a> leimaamalla työttömät sairaiksi avun tarvitsijoiksi. Hän edustaa valtakunnallisen yhdistyksen kantaa ja asennetta. Hänen eri puheenvuoronsa valtuustossa osoittavat karmealla tavalla tuon toiminnan tason.</p> <p>Olen tiedemiesmäisen tarkasti perehtynyt vainoon: työttömien kohtelu Suomessa täyttää kaikki sen tunnukset. Myös sen viimeisen ja rankimman: odotettavissa olevan elinikä on lyhyempi kuin muilla. &nbsp;</p> <p>Työttömät ovat yhteiskunnassa muista eristettyjä ja &rdquo;kuolleita&rdquo;. Heistä puhutaan heidän päänsä yli. Kuolinvuoteen vieressäkään ei saa tehdä niin, on meille jo pitkään opetettu: kuuluu puhua poislähtevälle suoraan, ei hänestä hänen ylitseen.</p> <p>Lukemattomat työttömät ovat eri suhteissa työllistäjiensä yläpuolella. Tiedossa, asenteessa, ymmärryksessä, kokemuksessa ja solidaarisuudessa. On väärin leimata työtön ongelmaksi - jollain tavoin rajoittuneeksi ja työkyvyttömäksi.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kun pääsin puoleksi vuodeksi työttömänä hommiin Jyväskylän kaupunginkirjastoon, kohtelu oli uskomatonta. Siitä voisi kirjoittaa kirjan. Oppilaani yliopistosta, nuori hieno ihminen, ahdistui kovasti kun hänet määrättiin valvomaan minua: edistyvätkö työni, osaanko tehdä jotakin ja noudatanko määräyksiä. Kolme vanhempaa kollegaa oli hänen sanojensa mukaan usein kyselemässä häneltä tätä kaikkea. Olin erinomaisin meriitein ja tuloksin opettanut ja tutkinut yliopistossa 30 vuotta, eikä kaupungin virastoissa eikä kirjastossa ollut ainoataan dosenttia.

Kohtelu oli eri suhteissa alentavaa. Minulla teetettiin kirjastoapulaisen palkalla tutkijan töitä. Aineiston hankkiminen, siihen perehtyminen ja kirjoittaminen vaati aikaa. Kun olin päässyt hommiin, työskentelin salaa myös illat ja viikonloput. Tehtäväksi annettiin laatia Kirjasampoon kirjailijaesittelyjä. Kun kysyin ohjetta, se kuului: ”Kyllähän sinä tiedät, mikä on kirjailijaesittely.” Kun tekstit olivat valmiita, niitä piti näyttää ylimmälle esinaiselleni osastolla, ja hän totesi ykskantaan: ”Liian pitkiä. Lyhennä ne.” Nykyisellään tekstit ovat paljon lyhyempiä kuin muualla Suomessa laaditut yleensä. Määräyksenä oli esitellä varsinkin omakustannekirjailijoita! Olin tuhma ja kirjoitin muistakin.

Minut määrättiin kirjoittamaan artikkeli Jyväskylän pääkirjastorakennuksesta. Homma oli erittäin työläs, sillä aineistoa piti koota valtavasti. Tein sen mielelläni, varsinkin kun jo etukäteen luvattiin julkaista tutkielmani netissä. Se ei ikinä ilmestynyt siellä. Sen sijaan kaupungin virallisessa tiedotuslehdessä painettiin osia tekstistäni, ja alla oli kaksi virkanaisen nimeä, mutta minua ei mainittu millään tavalla.

 

Puolitoista vuosikymmentä kirjastojen puolustusta

Neljä yhdistystä, joiden perustajapuheenjohtaja olen ollut, on puolustanut menestyksekkäästi kaupungin kirjastoja. Kokosimme valtavan kansalaisadressin, johon kirjoittivat halukkaasti nimensä myös niitten puolueitten kannattajat, jotka ajoivat kirjastojen lakkautusta. Organisoimme nimienkeruun postittamalla kymmeniä listoja palautuskuorineen eri puolille ja viemällä niitä kaikkiin kirjastoihin ja sitten hakemalla täydet takaisin. Erkki Palmén ja Antti Kajannes ojensivat tv-uutisissa ison mapin kulttuurilautakunnan pj:lle, musiikkitieteen professori Jukka Louhivuorelle, joka edusti SDP:tä. Kirjoitimme useita kertoja lehteen, mm. Erkki Palmén, yhdistys ja erikseen sen pj. Otimme yhteyksiä päättäjiin ja pidimme yleisötilaisuuksia, kirjakaupunkikeskusteluja.

Seuraavalla puolustuskeikalla teimme kaiken tuon uudelleen, ja silloinkin kirjoitin päättävälle elimelle (muistaakseni lautakunnalle) sen pyytämiä vetoomuksia neljä, neljän eri yhdistyksen pj:na. Montakohan vapaaehtoisten työtuntia tähän kului? Varmaan useampia kuin kokoomuslaisilta kaupunginjohtaja Markku Anderssonilta, valtuutettu Henna Virkkuselta ja muilta huippupalkkaisilta kului kiihkeään yritykseen lopettaa sivukirjastoja.    

Puolustustyö jatkuu ahkerana yhteistyönä kirjastojen kanssa. Siihen kuuluu mm. yleisötapahtumien järjestämistä niissä. Kirjastolaiset, joiden toimipaikkaa on uutterasti suojeltu, eivät ole ehtineet yhdistyksiimme jäseniksi saati toimijoiksi. Ainoa poikkeus on loistava Mauri Männistö.

Olen järjestänyt lukemattomia kaikille avoimia yleisötapahtumia ja tarjonnut esiintymis- ja julkaisumahdollisuuden sadoille. Ainoakaan ei ole kysynyt minulta työttömyys- ja eläkevuosina kantaa, kommenttia, artikkelia tai edes muutamaa riviä mistään asiasta, esim. työttömyydestä. Loistavana poikkeuksena professori Eero Tarasti.

 

Työttömien leimaaminen

Irma Hirsjärvi (VAS) aloitti hiljattain pönttöpuheenvuoronsa Jyväskylän kaupunginvaltuustossa leimaamalla työttömät sairaiksi avun tarvitsijoiksi. Hän edustaa valtakunnallisen yhdistyksen kantaa ja asennetta. Hänen eri puheenvuoronsa valtuustossa osoittavat karmealla tavalla tuon toiminnan tason.

Olen tiedemiesmäisen tarkasti perehtynyt vainoon: työttömien kohtelu Suomessa täyttää kaikki sen tunnukset. Myös sen viimeisen ja rankimman: odotettavissa olevan elinikä on lyhyempi kuin muilla.  

Työttömät ovat yhteiskunnassa muista eristettyjä ja ”kuolleita”. Heistä puhutaan heidän päänsä yli. Kuolinvuoteen vieressäkään ei saa tehdä niin, on meille jo pitkään opetettu: kuuluu puhua poislähtevälle suoraan, ei hänestä hänen ylitseen.

Lukemattomat työttömät ovat eri suhteissa työllistäjiensä yläpuolella. Tiedossa, asenteessa, ymmärryksessä, kokemuksessa ja solidaarisuudessa. On väärin leimata työtön ongelmaksi - jollain tavoin rajoittuneeksi ja työkyvyttömäksi.

]]>
3 http://katriinakajannes.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273769-tyottoman-tyollistetyn-kohtelua-suomessa-ja-sen-ateenassa#comments Byrokratia SDP Syrjäyttäminen Työelämä Työttömyys Mon, 08 Apr 2019 10:24:21 +0000 Katriina Kajannes http://katriinakajannes.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273769-tyottoman-tyollistetyn-kohtelua-suomessa-ja-sen-ateenassa
Työttömyyskö muka ongelma? http://paulusvalampi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273443-tyottomyysko-muka-ongelma <p>Aina toisinaan työttömyys nostetaan esiin suomalaisen yhteiskunnan suurimpana ongelmana. Ennen kuin julistetaan työttömät yhteiskunnan saastaksi, pitäisi kysyä, miksi työttömyys on ongelma. Nyt saatat miettiä, että miksi näin itsestään selvää asiaa pitäisi kyseenalaistaa tai tarkastella tarkemmin. Eivätkö muka mantrat ja poliittiset iskulauseet riitäkään? Jos haluamme kuitenkin oikeasti ratkaista ongelmia irtopisteiden keräämisen sijaan, pitäisi meidän olla valmiita tarkastelemaan asioita madollisimman rehellisesti ja avoimesti, useista eri näkökulmista.</p><p>Varmaankin kaikkien mielessä ensimmäinen vastaus kysymykseen on resurssipula. Työttömien elättäminen on kallista eivätkä he edes kerrytä verotuloja. Lisäksi on väärin, että ahkerien, työssäkäyvien verorahat käytetään toisten elättämiseen. Ajatusta pitänee kuitenkin vähän avata. Mietipä tilannetta, jossa perheen isä kertoo lapselleen, että nyt on rahat tiukilla, joten tänään ei ole ruokaa tarjolla. Samalla kuitenkin käydään kaupassa, ja ostetaan naapurin lapselle maittava ateria. Tarina isän avokätisyydestä leviää ympäri kylää, ja - kas kas - kohta kaikki köyhät perheet lähettävät lapsensa ruokittavaksi. No, isä kaivaa jostain rahaa niin, että kaikille saapuneille lapsille riittää ruokaa. Luonnollisesti tämän anteliaan isän omat lapset ihmettelevät, miksi heille ei anneta ruokaa. Isällä on kuitenkin heille selkeä vastaus: tehkää töitä ruokanne eteen. Mutta entä jos ei ole tuottavaa työtä tehtäväksi? No, isälle riittää, että he tekevät jotain täysin hyödytöntä ja mahdollisesti terveytensä vaarantavaa, mahdollisimman nöyryyttävää puuhastelua. Pääasia on, että he alistuvat tekemään mitä tahansa ruokansa eteen.</p><p>Et varmaankaan pidä isän käytöstä reiluna, tai edes millään tavoin järkevänä. Tämä on kuitenkin juuri se, miten Suomi tällä hetkellä kohtelee kansalaisiaan. Niin kauan, kuin Suomi on valmis ottamaan maahamme lisää uusia työttömiä ulkomailta elätettäväksi, emme voi väittää, että työttömyys olisi ongelma resurssipulan vuoksi.</p><p>No, jos resurssipula ei kerran ole se syy, miksi työttömyys on ongelma, niin mikä sitten? Voisimmeko pohtia asiaa työttömien hyvinvoinnin kannalta? Ihmiset kaipaavat tavoitteita, rytmitystä päiviinsä, ja mikä tärkeintä, he haluavat tuntea olevansa hyödyllisiä yhteisön jäseniä. Tätä kaikkea työ voi tarjota ihmiselle. Jos me otamme työttömyyden käsittelyssä tavoitteeksi työttömien hyvinvoinnin parantamisen, eikä hyväosaisten tarvetta kyykyttää huono-osaisia, voimme oikeasti saada toimivia ratkaisuja aikaiseksi.</p><p>Miltä kuulostaisi sosiaaliturvajärjestelmä jossa pyrittäisiin sopivilla kannusteilla aktivoimaan työttömät yhteiskunnan tuottaviksi jäseniksi. Tämä ei tarkoita uhkailua, pakottamista, nöyryyttämistä tai muita keinoja joita yleensä tarkoitetaan, kun puhutaan kannustimista. Sen sijaan voisimme luoda järjestelmän, joka mahdollistaisi opiskelun, vapaaehtois- ja talkootyöt sekä muut aktiviteetit jolla työtön voisi osallistua yhteiskunnan toimintaan, vaikka töitä ei heti löytyisikään. Mitä jos passivoivan tukiviidakon sijasta meillä olisi yleistuki, joka mahdollistaisi omaa osaamistaan vastaavan työn etsimisen tai yrittäjyyden ilman häpeää ja jatkuvaa pelkoa omasta tulevaisuudestaan. Terve suomalainen on ahkera ja aktiivinen. Vapautetaan hänet tuotteliaaksi yhteiskunnan jäseneksi.</p><p><em>Paul Usvalampi on Perussuomalaisten eduskuntavaaliehdokas Uudenmaan vaalipiiristä. Hän on Espoon Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan jäsen ja valtuuston varajäsen.&nbsp;</em></p><p><em>Voit tutustua häneen tarkemmin&nbsp;<a href="http://www.usvalampi.fi/">nettisivuilta&nbsp;</a>tai&nbsp;<a href="https://www.youtube.com/channel/UCbTASl7Qi3aSTUBq_N33f1Q?disable_polymer=true">videoblogista</a>.</em></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Aina toisinaan työttömyys nostetaan esiin suomalaisen yhteiskunnan suurimpana ongelmana. Ennen kuin julistetaan työttömät yhteiskunnan saastaksi, pitäisi kysyä, miksi työttömyys on ongelma. Nyt saatat miettiä, että miksi näin itsestään selvää asiaa pitäisi kyseenalaistaa tai tarkastella tarkemmin. Eivätkö muka mantrat ja poliittiset iskulauseet riitäkään? Jos haluamme kuitenkin oikeasti ratkaista ongelmia irtopisteiden keräämisen sijaan, pitäisi meidän olla valmiita tarkastelemaan asioita madollisimman rehellisesti ja avoimesti, useista eri näkökulmista.

Varmaankin kaikkien mielessä ensimmäinen vastaus kysymykseen on resurssipula. Työttömien elättäminen on kallista eivätkä he edes kerrytä verotuloja. Lisäksi on väärin, että ahkerien, työssäkäyvien verorahat käytetään toisten elättämiseen. Ajatusta pitänee kuitenkin vähän avata. Mietipä tilannetta, jossa perheen isä kertoo lapselleen, että nyt on rahat tiukilla, joten tänään ei ole ruokaa tarjolla. Samalla kuitenkin käydään kaupassa, ja ostetaan naapurin lapselle maittava ateria. Tarina isän avokätisyydestä leviää ympäri kylää, ja - kas kas - kohta kaikki köyhät perheet lähettävät lapsensa ruokittavaksi. No, isä kaivaa jostain rahaa niin, että kaikille saapuneille lapsille riittää ruokaa. Luonnollisesti tämän anteliaan isän omat lapset ihmettelevät, miksi heille ei anneta ruokaa. Isällä on kuitenkin heille selkeä vastaus: tehkää töitä ruokanne eteen. Mutta entä jos ei ole tuottavaa työtä tehtäväksi? No, isälle riittää, että he tekevät jotain täysin hyödytöntä ja mahdollisesti terveytensä vaarantavaa, mahdollisimman nöyryyttävää puuhastelua. Pääasia on, että he alistuvat tekemään mitä tahansa ruokansa eteen.

Et varmaankaan pidä isän käytöstä reiluna, tai edes millään tavoin järkevänä. Tämä on kuitenkin juuri se, miten Suomi tällä hetkellä kohtelee kansalaisiaan. Niin kauan, kuin Suomi on valmis ottamaan maahamme lisää uusia työttömiä ulkomailta elätettäväksi, emme voi väittää, että työttömyys olisi ongelma resurssipulan vuoksi.

No, jos resurssipula ei kerran ole se syy, miksi työttömyys on ongelma, niin mikä sitten? Voisimmeko pohtia asiaa työttömien hyvinvoinnin kannalta? Ihmiset kaipaavat tavoitteita, rytmitystä päiviinsä, ja mikä tärkeintä, he haluavat tuntea olevansa hyödyllisiä yhteisön jäseniä. Tätä kaikkea työ voi tarjota ihmiselle. Jos me otamme työttömyyden käsittelyssä tavoitteeksi työttömien hyvinvoinnin parantamisen, eikä hyväosaisten tarvetta kyykyttää huono-osaisia, voimme oikeasti saada toimivia ratkaisuja aikaiseksi.

Miltä kuulostaisi sosiaaliturvajärjestelmä jossa pyrittäisiin sopivilla kannusteilla aktivoimaan työttömät yhteiskunnan tuottaviksi jäseniksi. Tämä ei tarkoita uhkailua, pakottamista, nöyryyttämistä tai muita keinoja joita yleensä tarkoitetaan, kun puhutaan kannustimista. Sen sijaan voisimme luoda järjestelmän, joka mahdollistaisi opiskelun, vapaaehtois- ja talkootyöt sekä muut aktiviteetit jolla työtön voisi osallistua yhteiskunnan toimintaan, vaikka töitä ei heti löytyisikään. Mitä jos passivoivan tukiviidakon sijasta meillä olisi yleistuki, joka mahdollistaisi omaa osaamistaan vastaavan työn etsimisen tai yrittäjyyden ilman häpeää ja jatkuvaa pelkoa omasta tulevaisuudestaan. Terve suomalainen on ahkera ja aktiivinen. Vapautetaan hänet tuotteliaaksi yhteiskunnan jäseneksi.

Paul Usvalampi on Perussuomalaisten eduskuntavaaliehdokas Uudenmaan vaalipiiristä. Hän on Espoon Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan jäsen ja valtuuston varajäsen. 

Voit tutustua häneen tarkemmin nettisivuilta tai videoblogista.

]]>
0 http://paulusvalampi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273443-tyottomyysko-muka-ongelma#comments Eduskuntavaali Hyvinvointi Työttömyys Sat, 06 Apr 2019 07:00:00 +0000 Paul Usvalampi http://paulusvalampi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273443-tyottomyysko-muka-ongelma
Työttömyys: 1,5x raha oppilaitoksille työttömän kouluttamisesta tutkintoon http://antsu1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273051-tyottomyys-15x-raha-oppilaitoksille-tyottoman-kouluttamisesta-tutkintoon <p>Omassa elämässäni koulutus on ollut avain moneen ongelmaan. Vanhempani eivät ole käyneet korkeakouluja. Ilmainen koulutus on antanut minulle mahdollisuuden tehdä tutkimustyötä, jota poromiehen poikana (isäni ammatti lentolupakirjassa) Kittilässä en olisi maksullisen, rajoitetun koulutuksen maassa ikinä tehnyt. Siksi en ymmärrä, miksi työttömyys ja tiettyjen muiden tukien saaminen rajoittaa meillä kouluttautumista ja siten siirtymistä toisille aloille.<br /><br />Ehdottaisin, että vanhempien työttömien pitäisi saada opiskella täysipäiväisesti itse normaalin hakumenettelyn kautta valitsemallaan alalla ja oppilaitoksen pitäisi saada yhteiskunnallisesti hyödyllisen toiminnan kautta puolitoistakertainen raha työttömänä tutkintonsa aloittamisen kouluttamisesta tutkintoon. Opintojen minimitahdin mukainen eteneminen toimisi osoituksena työssäoloehdon täyttämisestä.<br /><br />Tällä hetkellä työtön ei saa vapaasti opiskella. Meillä on jo nuorille työttömille suunnattu velvoite hakea opiskelemaan opintotuella. Tämä velvoite ei koske tiettyä vanhempia ihmisiä. Heillä on usein elämässään toisia velvoitteita, joiden täyttäminen ei pelkällä opintotuella onnistu. Miksi emme sallisi ei-nuorisotyöttömien opiskella vapaasti&nbsp; työttömyyskorvauksella ja muilla etuuksilla? Nyt ylläpidämme kallista ja tehotonta työvoimakoulutusjärjestelmää, vaikka meillä on olemassa toimiva ja ainakin omasta mielestään tehokas tutkintoihin ja ammattiin kouluttava koulutusjärjestelmä.<br /><br />Mielestäni ei-nuorisotyttömien pitäisi voida hakea vapaasti koulutukseen ilman että sillä olisi rajoittavia vaikutuksia työttömyysetuuksiin tai muihin etuuksiin. Jos opiskeleva ei ota hänelle tarjottua työpaikkaa vastaan, työttömyysetuus voitaisiin sitten lakkauttaa. Sen sijaan arvuuttelu, että työtön opiskelija ei joka tapauksessa ottaisi hänelle tarjottua työpaikkaa vastaan ei mielestäni saisi toimia työttömyysetuuden epäämisen perusteena: Paljon tapahtuisi myös, jos lehmät lentäisivät. Työttömälle tarjottu työpaikka on paikoin yhtä harvinainen ilmiö.<br /><br />Nykyinen järjestelmä rankaisee edelleen työttömän omasta aktiivisuudesta kouluttautua ja pyrkii pitämään kouluttautumattomat omassa luokassaan. Tämä ei minusta ole hyväksyttävää, nykyaikaista eikä tasa-arvoista. Jos työttömien kouluttamiseen menee verorahoja, se on silloin hyvin käytettyä verorahaa. Puolitoistakertainen raha on jo ollut käytössä ulkomaalaisten tohtorikoulutettavien kouluttamisesta tutkintoon, joten siinä ei sinänsä ole mitään uutta. Miksi samaa keinoa ei voitaisi käyttää motivoimaan myös tutkinnon aloittaessaan työttömien kouluttamista? Mikäli on epäilyksiä, että joku koulutus olisi hyödytöntä verorahojen väärinkäyttöä, miksi sellaista koulutusta on sitten ensinkään olemassa?<br /><br />&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Omassa elämässäni koulutus on ollut avain moneen ongelmaan. Vanhempani eivät ole käyneet korkeakouluja. Ilmainen koulutus on antanut minulle mahdollisuuden tehdä tutkimustyötä, jota poromiehen poikana (isäni ammatti lentolupakirjassa) Kittilässä en olisi maksullisen, rajoitetun koulutuksen maassa ikinä tehnyt. Siksi en ymmärrä, miksi työttömyys ja tiettyjen muiden tukien saaminen rajoittaa meillä kouluttautumista ja siten siirtymistä toisille aloille.

Ehdottaisin, että vanhempien työttömien pitäisi saada opiskella täysipäiväisesti itse normaalin hakumenettelyn kautta valitsemallaan alalla ja oppilaitoksen pitäisi saada yhteiskunnallisesti hyödyllisen toiminnan kautta puolitoistakertainen raha työttömänä tutkintonsa aloittamisen kouluttamisesta tutkintoon. Opintojen minimitahdin mukainen eteneminen toimisi osoituksena työssäoloehdon täyttämisestä.

Tällä hetkellä työtön ei saa vapaasti opiskella. Meillä on jo nuorille työttömille suunnattu velvoite hakea opiskelemaan opintotuella. Tämä velvoite ei koske tiettyä vanhempia ihmisiä. Heillä on usein elämässään toisia velvoitteita, joiden täyttäminen ei pelkällä opintotuella onnistu. Miksi emme sallisi ei-nuorisotyöttömien opiskella vapaasti  työttömyyskorvauksella ja muilla etuuksilla? Nyt ylläpidämme kallista ja tehotonta työvoimakoulutusjärjestelmää, vaikka meillä on olemassa toimiva ja ainakin omasta mielestään tehokas tutkintoihin ja ammattiin kouluttava koulutusjärjestelmä.

Mielestäni ei-nuorisotyttömien pitäisi voida hakea vapaasti koulutukseen ilman että sillä olisi rajoittavia vaikutuksia työttömyysetuuksiin tai muihin etuuksiin. Jos opiskeleva ei ota hänelle tarjottua työpaikkaa vastaan, työttömyysetuus voitaisiin sitten lakkauttaa. Sen sijaan arvuuttelu, että työtön opiskelija ei joka tapauksessa ottaisi hänelle tarjottua työpaikkaa vastaan ei mielestäni saisi toimia työttömyysetuuden epäämisen perusteena: Paljon tapahtuisi myös, jos lehmät lentäisivät. Työttömälle tarjottu työpaikka on paikoin yhtä harvinainen ilmiö.

Nykyinen järjestelmä rankaisee edelleen työttömän omasta aktiivisuudesta kouluttautua ja pyrkii pitämään kouluttautumattomat omassa luokassaan. Tämä ei minusta ole hyväksyttävää, nykyaikaista eikä tasa-arvoista. Jos työttömien kouluttamiseen menee verorahoja, se on silloin hyvin käytettyä verorahaa. Puolitoistakertainen raha on jo ollut käytössä ulkomaalaisten tohtorikoulutettavien kouluttamisesta tutkintoon, joten siinä ei sinänsä ole mitään uutta. Miksi samaa keinoa ei voitaisi käyttää motivoimaan myös tutkinnon aloittaessaan työttömien kouluttamista? Mikäli on epäilyksiä, että joku koulutus olisi hyödytöntä verorahojen väärinkäyttöä, miksi sellaista koulutusta on sitten ensinkään olemassa?

 

]]>
2 http://antsu1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273051-tyottomyys-15x-raha-oppilaitoksille-tyottoman-kouluttamisesta-tutkintoon#comments 2019 eduskuntavaalit Epätasa-arvo Koulutus Sosiaalituet Työttömyys Sun, 31 Mar 2019 12:22:34 +0000 Antero Metso http://antsu1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273051-tyottomyys-15x-raha-oppilaitoksille-tyottoman-kouluttamisesta-tutkintoon
Miten ohjata työttömiä töihin kuntatasolla? http://toukokivi1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273049-miten-ohjata-tyottomia-toihin-kuntatasolla <p>Tänä vuonna, 2019, Itä-Suomen työllisyystilanne jatkaa laahaamistaan koko valtakuntamme kehityksestä huonompana. Tilanne on paikoitellen pienemmissä kunnissa surkea. Pohjois-Karjalan työttömyysprosentti oli 2019 tammikuussa 13,3% ja nykyisen kotikuntani Lieksan työttömyysprosentti 15,1% (lähde: ELY-keskus).<br /><br />Pääkaupunkiseudulla ennen asuvana Perussuomalais-aktiivina olen tottunut työttömyyskeskustelussa näkökulmaan, jossa syntipukkina ovat laiskuri-maahanmuuttajat joko Afrikasta tai arabimaista jotka eivät halua mennä töihin. Pohjois-Karjalassa tämä olisi naurettava selitys, koska näiden maahanmuuttajaryhmien prosentuaalinen osuus väestöstä on niin pieni.<br /><br />Joensuussa ja varsinkin Lieksassa asuvana olen tutustunut tarpeeksi moneen suomalaisnuoreen, joka ei ole löytänyt sitä omaa paikkaa ja omaa roolia hyvinvointiyhteiskunnassamme, jotta pääsisi tekemään töitä yhteisen hyvinvointimme eteen vaikka työkykyinen olisikin.<br /><br />Jos minulta kysytään, niin tarjoaisin päättäjänä kyllä nimenomaan kunnallisella puolella keppiä työttömille myös pelkän porkkanan sijaan.<br /><br />Tässä vähän Touko Kiven mallia siitä miten kuntatasolla pitäisi saada työttömyysaste alas ja nuoret suomalaiset ahkeroimaan yhteisen hyvämme eteen, niin ettei työkykyisiä nuoria olisi vain velttoilemassa arkipäivinä kotisohvalla.<br /><br />(a) Työhönohjauksessa jokaiselle työttömälle oma virkailija (joka siis tietysti olisi samalta paikkakunnalta eikä jostain 50 kilometrin päästä) ja näille bonusjärjestelmä jossa pienehkö erityisbonariraha jokaisesta työllistetystä asiakkaasta;<br /><br />(b) Työttömille joku aktivoimisjärjestelymalli jossa aktiivisuutta osoittavalle työttömälle joka pyrkii työllistymään pieni korotus (vaikka +5%) ja velvollisuutensa laiminlyövälle työttömälle roima madallus (vaikka -20%);<br /><br />(c) Suorapuheiset kontaktit vastaaville virkailijoille työllistäviin yrityksiin ja näiden rekryvastaaviin, työnantaja-osapuolen pitäisi ilman sanktiointipelkoa kyetä puhumaan suoraan minkälaista tekijää hakee kun on rekry päällä. Poliittisesti korrekti roskanjauhanta hevonkuuseen ja rehellistä puhetta molempiin suuntin, luottamuksella;<br /><br />(d) Kun 90 päivää täynnä työttömänä, kunta ohjaisi aktivoimistoimena työttömän yksilön kunnan puuhastelutöihin 9 euron päiväpalkalla (aloittelija, ekat 30 työpäivää) tai 15 euron päiväpalkalla (kokeneempi, 30 työpäivän jälkeen). Lumenkolausta käsipelillä, risupaketin tekoa, puistonhoitoa, jne., jne. 6 hengen tiimit joissa tiimivastaavalle palkka kunnalta TES:in mukaan ja alaiset esittelemäni päiväpalkan mukaan. Työtodistukset kouraan kun työ tehty hyvin niin CV ei näytä pelkkää nollaa työttömällä;<br /><br />(e) Kunnan päättäjiltä palautetta valtakunnan päättäjille (eduskunta) siitä että työttömien ja opiskelijoiden saamia suoria rahallisia etuuksia pitäisi saada lähemmäksi toiseen (tällä hetkellä työttömän statuksella oleva saa reippaasti enemmän kuin opiskelijan statuksella oleva), tunnen aivan tarpeeksi monta suomalaisnuorta jotka ovat jättäneet 2. asteen koulutuksen kesken sen takia että työttömänä saa enemmän etuuksia todetakseni että kyseessä on iso rakenteellinen ongelma;<br /><br />(f) Ammattiopistojen koulutus on löysentynyt liikaa, valmistuminen tehty liiankin helpoksi, koska monella työpaikoilla todettu että joskus valmistunut ammattiopisto-opiskelija ei osaakaan alaltaan tarpeeksi. Ammattiopiston resursointi kuntoon, tarpeeksi lähiopetusta ja kovemmat vaatimustasot. Kuria lisää.<br /><br />Tämä aivomyrsky tuli kiihkeään tahtiin näppäiltyä kotiläppäriltäni 30 minuutin sisään. Mielenkiinnolla odotan blogiyleisön palautetta ehdotuksiini. Työttömien ohjaaminen töihin on koko valtiomme yhteisen rahoituspohjan turvaamiseksi väkevästi yhteinen etu joten aihe on mielestäni keskustelun arvoinen.<br /><br />Kritiikki jalostaa uudistusehdotuksia, korjaa rohkeasti kommenteissa tai esitä omia ideoitasi miten työkykyiset nuoret saataisiin työuran makuun!<br /><br />Nuoret ja pitkäaikaistyöttömät duunin pariin ja Suomi nousuun!</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tänä vuonna, 2019, Itä-Suomen työllisyystilanne jatkaa laahaamistaan koko valtakuntamme kehityksestä huonompana. Tilanne on paikoitellen pienemmissä kunnissa surkea. Pohjois-Karjalan työttömyysprosentti oli 2019 tammikuussa 13,3% ja nykyisen kotikuntani Lieksan työttömyysprosentti 15,1% (lähde: ELY-keskus).

Pääkaupunkiseudulla ennen asuvana Perussuomalais-aktiivina olen tottunut työttömyyskeskustelussa näkökulmaan, jossa syntipukkina ovat laiskuri-maahanmuuttajat joko Afrikasta tai arabimaista jotka eivät halua mennä töihin. Pohjois-Karjalassa tämä olisi naurettava selitys, koska näiden maahanmuuttajaryhmien prosentuaalinen osuus väestöstä on niin pieni.

Joensuussa ja varsinkin Lieksassa asuvana olen tutustunut tarpeeksi moneen suomalaisnuoreen, joka ei ole löytänyt sitä omaa paikkaa ja omaa roolia hyvinvointiyhteiskunnassamme, jotta pääsisi tekemään töitä yhteisen hyvinvointimme eteen vaikka työkykyinen olisikin.

Jos minulta kysytään, niin tarjoaisin päättäjänä kyllä nimenomaan kunnallisella puolella keppiä työttömille myös pelkän porkkanan sijaan.

Tässä vähän Touko Kiven mallia siitä miten kuntatasolla pitäisi saada työttömyysaste alas ja nuoret suomalaiset ahkeroimaan yhteisen hyvämme eteen, niin ettei työkykyisiä nuoria olisi vain velttoilemassa arkipäivinä kotisohvalla.

(a) Työhönohjauksessa jokaiselle työttömälle oma virkailija (joka siis tietysti olisi samalta paikkakunnalta eikä jostain 50 kilometrin päästä) ja näille bonusjärjestelmä jossa pienehkö erityisbonariraha jokaisesta työllistetystä asiakkaasta;

(b) Työttömille joku aktivoimisjärjestelymalli jossa aktiivisuutta osoittavalle työttömälle joka pyrkii työllistymään pieni korotus (vaikka +5%) ja velvollisuutensa laiminlyövälle työttömälle roima madallus (vaikka -20%);

(c) Suorapuheiset kontaktit vastaaville virkailijoille työllistäviin yrityksiin ja näiden rekryvastaaviin, työnantaja-osapuolen pitäisi ilman sanktiointipelkoa kyetä puhumaan suoraan minkälaista tekijää hakee kun on rekry päällä. Poliittisesti korrekti roskanjauhanta hevonkuuseen ja rehellistä puhetta molempiin suuntin, luottamuksella;

(d) Kun 90 päivää täynnä työttömänä, kunta ohjaisi aktivoimistoimena työttömän yksilön kunnan puuhastelutöihin 9 euron päiväpalkalla (aloittelija, ekat 30 työpäivää) tai 15 euron päiväpalkalla (kokeneempi, 30 työpäivän jälkeen). Lumenkolausta käsipelillä, risupaketin tekoa, puistonhoitoa, jne., jne. 6 hengen tiimit joissa tiimivastaavalle palkka kunnalta TES:in mukaan ja alaiset esittelemäni päiväpalkan mukaan. Työtodistukset kouraan kun työ tehty hyvin niin CV ei näytä pelkkää nollaa työttömällä;

(e) Kunnan päättäjiltä palautetta valtakunnan päättäjille (eduskunta) siitä että työttömien ja opiskelijoiden saamia suoria rahallisia etuuksia pitäisi saada lähemmäksi toiseen (tällä hetkellä työttömän statuksella oleva saa reippaasti enemmän kuin opiskelijan statuksella oleva), tunnen aivan tarpeeksi monta suomalaisnuorta jotka ovat jättäneet 2. asteen koulutuksen kesken sen takia että työttömänä saa enemmän etuuksia todetakseni että kyseessä on iso rakenteellinen ongelma;

(f) Ammattiopistojen koulutus on löysentynyt liikaa, valmistuminen tehty liiankin helpoksi, koska monella työpaikoilla todettu että joskus valmistunut ammattiopisto-opiskelija ei osaakaan alaltaan tarpeeksi. Ammattiopiston resursointi kuntoon, tarpeeksi lähiopetusta ja kovemmat vaatimustasot. Kuria lisää.

Tämä aivomyrsky tuli kiihkeään tahtiin näppäiltyä kotiläppäriltäni 30 minuutin sisään. Mielenkiinnolla odotan blogiyleisön palautetta ehdotuksiini. Työttömien ohjaaminen töihin on koko valtiomme yhteisen rahoituspohjan turvaamiseksi väkevästi yhteinen etu joten aihe on mielestäni keskustelun arvoinen.

Kritiikki jalostaa uudistusehdotuksia, korjaa rohkeasti kommenteissa tai esitä omia ideoitasi miten työkykyiset nuoret saataisiin työuran makuun!

Nuoret ja pitkäaikaistyöttömät duunin pariin ja Suomi nousuun!

]]>
1 http://toukokivi1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273049-miten-ohjata-tyottomia-toihin-kuntatasolla#comments Lieksa Pohjois-Karjala Suomen talous ja työllisyys Työttömyys Sun, 31 Mar 2019 11:58:32 +0000 Touko Kivi http://toukokivi1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273049-miten-ohjata-tyottomia-toihin-kuntatasolla
Aktiivimalli helvettiin http://tuomoliljenbck.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272733-aktiivimalli-helvettiin <p>Aktiivilaki on puhuttanut paljon. Laki on brutaalin kurinpidollinen: työttömän etuuksia leikataan, mikäli hän ei 65 päivän mittaisella tarkastelujaksolla ole ollut riittävän &ldquo;aktiivinen&rdquo;. Vaikka joku hyväksyisi kurinpitoaspektin, hälytyskellojen pitäisi soida viimeistään siinä vaiheessa, kun perehtyy siihen, miten tämä &ldquo;aktiivisuus&rdquo; määritellään. Se sisältää enimmäkseen asioita, joihin työtön ei omalla toiminnallaan pysty vaikuttamaan yhtään mitenkään. Kyse ei todellisuudessa ole rankaisusta, vaan suomeksi sanottuna kyykytyksestä.</p><p>&nbsp;</p><p>Aktiiviseksi toiminnaksi luokitellaan tässä tapauksessa 18 tuntia palkkatyötä, pienimuotoinen yritystoiminta (ansiorajana 241 &euro;) tai viisi päivää TE-toimiston työllistymistä edistävää palvelua. Kaikki näistä ovat kuitenkin enemmän tai vähemmän ongelmallisia mittareita, etenkin kun aktiivimallin leikkaukset osuvat niihin, joilla on jo valmiiksi matalat tulot.</p><p>&nbsp;</p><p>Eri puolilla Suomea tilanteet vaihtelevat jopa merkittävästi, eikä kaikkialla ole edes tarjolla sitä 18 tuntia palkkatyötä tai mahdollisuuksia harjoittaa pienimuotoista yritystoimintaa. Puhumattakaan siitä, että TE-toimiston työllistymistä edistävät palvelut olisivat ympäri Suomen kaikkien saavutettavissa. Onneksi huhtikuusta lähtien aktiivisuutta voi sentään kerryttää myös muiden tahojen kuin työvoimaviranomaisten palveluilla.</p><p>&nbsp;</p><p>Työllistyminen ei aina ole yksinkertaista, eikä lyhyiden keikkaluonteisten töiden tekeminen tai kursseille osallistuminen välttämättä ole esimerkiksi työttömälle yksinhuoltajalle mahdollista, mikäli lapsilla ei ole valmiiksi päivähoitopaikkaa.</p><p>&nbsp;</p><p>Osa-aikaisesta yrittäjyydestä TE-toimisto on vielä pari vuotta sitten tehnyt päätöksiä, jotka ovat olleet suorastaan naurettavia. Kun puhutaan työn murroksesta, ja erilaisten pätkätöiden lisääntymisestä, pitäisi ihmisten perustoimeentulo turvata kaikissa tilanteissa. Yrittäjyydellä leikittelevät ovat joutuneet vuosia pohtimaan omaa toimeentuloaan ja jännittämään, missä kohtaa TE-toimisto pyytää lisäselvityksiä yrittäjyydestä ja määrittelee mielivaltaisesti, että yrittäjyys on täysipäiväistä. Pelkät selvitykset voivat viivyttää tukien saamista kuukaudella - ja moni varmasti ymmärtää, että ylimääräinen kuukausi ilman rahaa ei ole kenellekään helppo paikka. Vielä vaikeampi paikka se on niille, jotka joutuvat tukeutumaan yhteiskuntaan. Aktiivimalli voi siis myös passivoida, sillä viranomaisten mielivaltainen toiminta ei kannusta aktiivisuuteen.</p><p>&nbsp;</p><p>TE-palveluiden tarjoamat työllistymistä edistävät toimet voidaan luokitella karkeasti kahteen ryhmään: on erilaisia kursseja ja erilaisia työpaikkoja. Näihin aktivointitoimiin osallistumisesta maksetaan työttömyysetuutta ja 9 &euro; / päivä korvausta. Ongelmana kursseissa on se, että usein ihmiset pakotetaan osallistumaan kursseille, joista he eivät saa tarvitsemaansa apua. Tuettujen työpaikkojen tavoitteena on ihmisen työllistyminen. Yritykset, jotka näitä tukityöpaikkoja tarjoavat, harrastavat usein harjoittelijoiden ketjuttamista ilman pienintäkään aikomusta palkata työntekijä, vaikka siihen selvästi vaikuttaisi olevan tarvetta. Tämä ei ohjaa yrityksiä palkkaamaan tekijöitä matalapalkkaisiin töihin, joihin riittäisi matalampikin koulutustaso, vaan hyödyntämään järjestelmää, jossa ne työt voi teettää käytännössä ilmaiseksi. Erilaisissa tuetuissa työpaikoissa on omat etunsa, ja esimerkiksi järjestöt käyttävät näitä ketterästi ja pystyvät näiden tuettujen työpaikkojen avulla viemään toimintaansa uuteen suuntaan.</p><p>&nbsp;</p><p>Tähän mennessä aktiivimallin työllistävästä vaikutuksesta ei ole juuri näyttöjä, mutta ihmisille siitä on kuitenkin koitunut jo ongelmia. TE-palveluiden tulisi tukea yksilöä työttömyyden kanssa ja tarjota apua ja palvelua niille, jotka ovat pudonneet työelämän ulkopuolelle, eikä nöyryyttää jo ennestään heikommassa asemassa olevia. <a href="https://www.vihreat.fi/artikkeli/2019/02/vihreat-julkaisi-paivitetyn-perustulomallinsa"><u>Vihreiden päivitetty perustulomalli</u></a> ei tarjoa keppiä, vaan palveluita, jotka kannustavat ihmisiä työelämään. Suurin osa ihmisistä haluaa lisätä tulojaan. Miksi emme voisi luottaa ihmisiin?</p><p>&nbsp;</p><p>Meidän tulisi suojella yhteiskunnan heikoimpia, eikä rankaista heitä asioista, joihin he eivät itse usein edes pysty vaikuttamaan. Seuraavan hallituksen on purettava aktiivimalli.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Aktiivilaki on puhuttanut paljon. Laki on brutaalin kurinpidollinen: työttömän etuuksia leikataan, mikäli hän ei 65 päivän mittaisella tarkastelujaksolla ole ollut riittävän “aktiivinen”. Vaikka joku hyväksyisi kurinpitoaspektin, hälytyskellojen pitäisi soida viimeistään siinä vaiheessa, kun perehtyy siihen, miten tämä “aktiivisuus” määritellään. Se sisältää enimmäkseen asioita, joihin työtön ei omalla toiminnallaan pysty vaikuttamaan yhtään mitenkään. Kyse ei todellisuudessa ole rankaisusta, vaan suomeksi sanottuna kyykytyksestä.

 

Aktiiviseksi toiminnaksi luokitellaan tässä tapauksessa 18 tuntia palkkatyötä, pienimuotoinen yritystoiminta (ansiorajana 241 €) tai viisi päivää TE-toimiston työllistymistä edistävää palvelua. Kaikki näistä ovat kuitenkin enemmän tai vähemmän ongelmallisia mittareita, etenkin kun aktiivimallin leikkaukset osuvat niihin, joilla on jo valmiiksi matalat tulot.

 

Eri puolilla Suomea tilanteet vaihtelevat jopa merkittävästi, eikä kaikkialla ole edes tarjolla sitä 18 tuntia palkkatyötä tai mahdollisuuksia harjoittaa pienimuotoista yritystoimintaa. Puhumattakaan siitä, että TE-toimiston työllistymistä edistävät palvelut olisivat ympäri Suomen kaikkien saavutettavissa. Onneksi huhtikuusta lähtien aktiivisuutta voi sentään kerryttää myös muiden tahojen kuin työvoimaviranomaisten palveluilla.

 

Työllistyminen ei aina ole yksinkertaista, eikä lyhyiden keikkaluonteisten töiden tekeminen tai kursseille osallistuminen välttämättä ole esimerkiksi työttömälle yksinhuoltajalle mahdollista, mikäli lapsilla ei ole valmiiksi päivähoitopaikkaa.

 

Osa-aikaisesta yrittäjyydestä TE-toimisto on vielä pari vuotta sitten tehnyt päätöksiä, jotka ovat olleet suorastaan naurettavia. Kun puhutaan työn murroksesta, ja erilaisten pätkätöiden lisääntymisestä, pitäisi ihmisten perustoimeentulo turvata kaikissa tilanteissa. Yrittäjyydellä leikittelevät ovat joutuneet vuosia pohtimaan omaa toimeentuloaan ja jännittämään, missä kohtaa TE-toimisto pyytää lisäselvityksiä yrittäjyydestä ja määrittelee mielivaltaisesti, että yrittäjyys on täysipäiväistä. Pelkät selvitykset voivat viivyttää tukien saamista kuukaudella - ja moni varmasti ymmärtää, että ylimääräinen kuukausi ilman rahaa ei ole kenellekään helppo paikka. Vielä vaikeampi paikka se on niille, jotka joutuvat tukeutumaan yhteiskuntaan. Aktiivimalli voi siis myös passivoida, sillä viranomaisten mielivaltainen toiminta ei kannusta aktiivisuuteen.

 

TE-palveluiden tarjoamat työllistymistä edistävät toimet voidaan luokitella karkeasti kahteen ryhmään: on erilaisia kursseja ja erilaisia työpaikkoja. Näihin aktivointitoimiin osallistumisesta maksetaan työttömyysetuutta ja 9 € / päivä korvausta. Ongelmana kursseissa on se, että usein ihmiset pakotetaan osallistumaan kursseille, joista he eivät saa tarvitsemaansa apua. Tuettujen työpaikkojen tavoitteena on ihmisen työllistyminen. Yritykset, jotka näitä tukityöpaikkoja tarjoavat, harrastavat usein harjoittelijoiden ketjuttamista ilman pienintäkään aikomusta palkata työntekijä, vaikka siihen selvästi vaikuttaisi olevan tarvetta. Tämä ei ohjaa yrityksiä palkkaamaan tekijöitä matalapalkkaisiin töihin, joihin riittäisi matalampikin koulutustaso, vaan hyödyntämään järjestelmää, jossa ne työt voi teettää käytännössä ilmaiseksi. Erilaisissa tuetuissa työpaikoissa on omat etunsa, ja esimerkiksi järjestöt käyttävät näitä ketterästi ja pystyvät näiden tuettujen työpaikkojen avulla viemään toimintaansa uuteen suuntaan.

 

Tähän mennessä aktiivimallin työllistävästä vaikutuksesta ei ole juuri näyttöjä, mutta ihmisille siitä on kuitenkin koitunut jo ongelmia. TE-palveluiden tulisi tukea yksilöä työttömyyden kanssa ja tarjota apua ja palvelua niille, jotka ovat pudonneet työelämän ulkopuolelle, eikä nöyryyttää jo ennestään heikommassa asemassa olevia. Vihreiden päivitetty perustulomalli ei tarjoa keppiä, vaan palveluita, jotka kannustavat ihmisiä työelämään. Suurin osa ihmisistä haluaa lisätä tulojaan. Miksi emme voisi luottaa ihmisiin?

 

Meidän tulisi suojella yhteiskunnan heikoimpia, eikä rankaista heitä asioista, joihin he eivät itse usein edes pysty vaikuttamaan. Seuraavan hallituksen on purettava aktiivimalli.

]]>
3 http://tuomoliljenbck.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272733-aktiivimalli-helvettiin#comments Aktiivimalli Työttömyys Yrittäjyys Wed, 27 Mar 2019 17:53:39 +0000 Tuomo Liljenbäck http://tuomoliljenbck.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272733-aktiivimalli-helvettiin
Reilu työelämä http://jmpelkon.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272713-reilu-tyoelama <p>Suomen talouden menestys on perinteisesti nojannut osaavan ja koulutetun työvoiman sekä periksiantamattomien yrittäjien varaan. Näin on myös tulevaisuudessa. Tämän päivän nuoret ja heidän lapsensa tulevat kuitenkin olemaan mukana työelämässä huomattavasti aikaisempia sukupolvia pidempään johtuen maamme ikärakenteesta ja huoltosuhteen heikkenemisestä.</p><p>Väestön ikääntyessä kasvaa myös monien palveluiden tarve. Vain työllä ja yrittämisellä pidämme huolta Suomen taloudesta ja turvaamme laadukkaat ja riittävät palvelut. Kaiken päätöksenteon tavoitteena onkin oltava työllisyysasteen nostaminen Pohjoismaiselle tasolle. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi ei ole yhtä ainoaa ratkaisua. On rakennettava reilumpaa ja kannustavampaa työelämää meille jokaiselle &ndash; ikään, sukupuoleen tai muihin ominaisuuksiin katsomatta.&nbsp;</p><p>Työelämään kaivataan lisää joustoa ihmisten muuttuvien tilanteiden ja tarpeiden mukaan. Samalla on huolehdittava siitä, että työnteko ja yrittäminen on aina tekijälleen joutenoloa kannattavampaa. Sosiaaliturvajärjestelmämme on vihdoin uudistettava: passivoivat kannustinloukut ja päällekkäiset tukimuodot tulee poistaa. Uudistamalla sosiaaliturvaa on nykyistä paremmin mahdollistettava lyhytaikaisen tai epäsäännöllisen työn vastaanottaminen.</p><p>Myös työn palkitsevuuteen on panostettava. Palkan on vastattava osaamista ja riitettävä asumiseen ja elämiseen myös Helsingissä.&nbsp; Suomen kokonaisveroaste lähestyy jo nyt maailman huippua. Korkea veroaste on yksi Suomen suurimmista kilpailukykyhaitoista. Ihmisille on jäätävä enemmän käteen tekemästään työstä. Siksi kokoomus haluaa tehdä sinivihreän verouudistuksen, jossa verotuksen painopistettä siirretään työn verotuksesta haittoihin ja päästöihin.</p><p>Tarvitsemme mahdollisimman monen työikäisen panoksen työelämässä ja siksi työhyvinvoinnin ja työssä jaksaminen merkitys korostuu entisestään. Molemminpuolisten joustojen ja omaa työtä koskevien vaikutusmahdollisuuksien on oltava jokaisella työpaikalla osa arkea. Etätyön ja osa-aikatyön on oltava mahdollista työuran eri vaiheissa. Työelämän turvan on ulotuttava niin palkansaajaan kuin yrittäjäänkin. Työpaikoilla on voitava sopia työnantajan ja työntekijän kesken siitä, miten työt fiksuimmin järjestetään. Myös hyvällä johtamisella on suuri merkitys henkilöstön hyvinvointiin ja siten työn tuottavuuteen.</p><p>Parhaassa työiässä olevien naisten työllisyys on Suomessa huomattavasti muita pohjoismaita heikompaa. Jokaisella naisella on oltava mahdollisuus perheen perustamiseen ilman pelkoa työpaikan menettämisestä tai työllistymisen vaikeutumisesta. Sukupuolten välistä tasa-arvoa parannetaan parhaiten työelämässä vanhemmuuden kustannuksia tasaamalla ja naisen palkkaamiseen sisältyvää &rdquo;äitiriskiä&rdquo; pienentämällä. Kunnianhimoinen perhevapaauudistus tarvitaan, jotta perheet voivat jakaa hoivavastuuta tasaisemmin ja naisten työmarkkina asema paranee.</p><p>Meillä ei ole varaa hukata yhtään käsiparia. Tarvitsemme mukaan kouluista valmistuvat nuoret, työn ja perheen kanssa tasapainottelevat pienten lasten vanhemmat ja ne työelämän kokeneet konkarit, joilla vielä eläkeiän kynnyksellä on haluja ja mahdollisuus antaa osaamistaan yhteiseen käyttöön. Sukupuoli, ikä, seksuaalinen suuntautuminen, etninen tausta tai osatyökykyisyys eivät saa milloinkaan olla työnteon esteitä. Ihan jokaisen panosta paremminvointiyhteiskunnan rakentamiseksi tarvitaan. Siksi työelämän on oltava reilumpaa ja annettava jokaiselle mahdollisuus osallistua.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomen talouden menestys on perinteisesti nojannut osaavan ja koulutetun työvoiman sekä periksiantamattomien yrittäjien varaan. Näin on myös tulevaisuudessa. Tämän päivän nuoret ja heidän lapsensa tulevat kuitenkin olemaan mukana työelämässä huomattavasti aikaisempia sukupolvia pidempään johtuen maamme ikärakenteesta ja huoltosuhteen heikkenemisestä.

Väestön ikääntyessä kasvaa myös monien palveluiden tarve. Vain työllä ja yrittämisellä pidämme huolta Suomen taloudesta ja turvaamme laadukkaat ja riittävät palvelut. Kaiken päätöksenteon tavoitteena onkin oltava työllisyysasteen nostaminen Pohjoismaiselle tasolle. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi ei ole yhtä ainoaa ratkaisua. On rakennettava reilumpaa ja kannustavampaa työelämää meille jokaiselle – ikään, sukupuoleen tai muihin ominaisuuksiin katsomatta. 

Työelämään kaivataan lisää joustoa ihmisten muuttuvien tilanteiden ja tarpeiden mukaan. Samalla on huolehdittava siitä, että työnteko ja yrittäminen on aina tekijälleen joutenoloa kannattavampaa. Sosiaaliturvajärjestelmämme on vihdoin uudistettava: passivoivat kannustinloukut ja päällekkäiset tukimuodot tulee poistaa. Uudistamalla sosiaaliturvaa on nykyistä paremmin mahdollistettava lyhytaikaisen tai epäsäännöllisen työn vastaanottaminen.

Myös työn palkitsevuuteen on panostettava. Palkan on vastattava osaamista ja riitettävä asumiseen ja elämiseen myös Helsingissä.  Suomen kokonaisveroaste lähestyy jo nyt maailman huippua. Korkea veroaste on yksi Suomen suurimmista kilpailukykyhaitoista. Ihmisille on jäätävä enemmän käteen tekemästään työstä. Siksi kokoomus haluaa tehdä sinivihreän verouudistuksen, jossa verotuksen painopistettä siirretään työn verotuksesta haittoihin ja päästöihin.

Tarvitsemme mahdollisimman monen työikäisen panoksen työelämässä ja siksi työhyvinvoinnin ja työssä jaksaminen merkitys korostuu entisestään. Molemminpuolisten joustojen ja omaa työtä koskevien vaikutusmahdollisuuksien on oltava jokaisella työpaikalla osa arkea. Etätyön ja osa-aikatyön on oltava mahdollista työuran eri vaiheissa. Työelämän turvan on ulotuttava niin palkansaajaan kuin yrittäjäänkin. Työpaikoilla on voitava sopia työnantajan ja työntekijän kesken siitä, miten työt fiksuimmin järjestetään. Myös hyvällä johtamisella on suuri merkitys henkilöstön hyvinvointiin ja siten työn tuottavuuteen.

Parhaassa työiässä olevien naisten työllisyys on Suomessa huomattavasti muita pohjoismaita heikompaa. Jokaisella naisella on oltava mahdollisuus perheen perustamiseen ilman pelkoa työpaikan menettämisestä tai työllistymisen vaikeutumisesta. Sukupuolten välistä tasa-arvoa parannetaan parhaiten työelämässä vanhemmuuden kustannuksia tasaamalla ja naisen palkkaamiseen sisältyvää ”äitiriskiä” pienentämällä. Kunnianhimoinen perhevapaauudistus tarvitaan, jotta perheet voivat jakaa hoivavastuuta tasaisemmin ja naisten työmarkkina asema paranee.

Meillä ei ole varaa hukata yhtään käsiparia. Tarvitsemme mukaan kouluista valmistuvat nuoret, työn ja perheen kanssa tasapainottelevat pienten lasten vanhemmat ja ne työelämän kokeneet konkarit, joilla vielä eläkeiän kynnyksellä on haluja ja mahdollisuus antaa osaamistaan yhteiseen käyttöön. Sukupuoli, ikä, seksuaalinen suuntautuminen, etninen tausta tai osatyökykyisyys eivät saa milloinkaan olla työnteon esteitä. Ihan jokaisen panosta paremminvointiyhteiskunnan rakentamiseksi tarvitaan. Siksi työelämän on oltava reilumpaa ja annettava jokaiselle mahdollisuus osallistua.

]]>
0 http://jmpelkon.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272713-reilu-tyoelama#comments Ansioverotus Suomalainen työelämä Työttömyys Wed, 27 Mar 2019 12:37:00 +0000 Jaana Pelkonen http://jmpelkon.puheenvuoro.uusisuomi.fi/272713-reilu-tyoelama