Juha Levon blogi Kunnallispoliittisia pohdintoja

Kaikki blogit puheenaiheesta Tuotantosuhteet

Epäkaupallinen kulttuuri tarvitsee tukeasi

Vielä 100 vuotta sitten epäkaupallisuus ja amatööriys olivat itsestäänselviä arvoja kulttuurin kaikilla muilla sektoreilla paitsi eliittikulttuurissa. Ensimmäisenä tämä arvo rapautui urheilussa, muun muassa kansallissankari Paavo Nurmen ”ansiosta”. Musiikki kaupallistui äänitemarkkinoiden syntymisen myötä, mutta 1970-luvulla punk nosti amatööriyden hetkeksi jälleen kunniaan.

Opiskelijahaalarit symboloivat opiskelijoiden ja proletariaatin yhtenäisyyttä

Haalaariin pukeutunut opiskelija on kätevä, ja todennäköisesti ainoa mahdollinen kohde samanaikaiselle herra- ja junttivihalle. Vieläpä sallitulle sellaiselle, erityisesti Helsinginkadun appron aikana.

En itse hankkinut koskaan opiskelijahaalareita, eikä sellaisia hankkinut kukaan kaverini. Kun aloitin Helsingin yliopistossa 1997, asuin kotikaupungissani ja osa kavereistani oli yliopistolla jo ennen kuin itse sinne pääsin. En kokenut tarvetta osallistua opiskelijarientoihin tai tutustua keneenkään.

Miksi fantasiasankarimme ovat aristokraatteja?

Feodalismi ja absoluuttinen monarkia olivat synkkää aikaa. Feodalismi alisti ihmisten enemmistön maaorjiksi. Absoluuttisen monarkian aikana siirtomaita valloitettiin häikäilemättömin keinoin ja länsimaissa maaseudun pienviljelijöitä ajettiin kaupunkien kurjuuteen viemällä viljelymaat. Sotiminen oli jatkuvaa. Feodalismi on jo ajat sitten hylätty kaikkialla, ja absolutismikin kaikkialla muualla paitsi muutamassa öljyrikkaassa maassa.

Voittaako työväenluokka takaisin kulttuurillisen toimijuuden?

Ennen 1800-lukua työväenluokka ei osannut lukea eikä kirjoittaa, joten sitä edeltävä työväenkulttuuri tunnetaan vain välillisesti, toisten kertomana. 1800- ja 1900-luvun taitteessa tilanne muuttui, syntyi työväenkirjallisuus jonka avulla työväestö kertoi itse omasta todellisuudestaan. Työväenluokasta tuli ”tallenteellisen” kulttuurillinen toimija. Suomen kirjallisuudessa työväenkirjallisuuden ja laajemmin realismin merkitys on ollut aivan erityisen suuri. 

Hengellisyys on ihmiskunnan sitkeä kanssamatkustaja

Henkilökohtainen suhteeni uskontoon ja hengellisyyteen on yksinkertainen – sitä ei ole. Vasta mennessäni kouluun ymmärsin, että jumalaan uskovat myös omat ikätoverini, eikä pelkästään isoäitini.

Aikuisiällä minulle on selvinnyt, kuinka valtava merkitys uskonnolla, hengellisyydellä ja niihin rinnastettavilla asioilla on niin yhteiskunnassa kuin yksilöillekin. Viimeisin herätys tähän oli tämä artikkeli

Saksalainen liike

Kirjoitin toissaviikolla Hampurin mielenosoituksista , ja samoina päivinä tapahtuneista mellakoista. Kirjoituksessa käsittelin mellakoiden luonnetta asukkaiden yleisenä kansanjuhlana, mutta niihin liittyy myös poliittinen liike, johon suuri osa mellakoitsijoista kuuluu.

Tutkijoista koe-eläimiksi – miten yliopistosta tuli uuden työn laboratorio?

Julkaistu alunperin Kulttuurivihkoissa 6/2016, siksi "tänä vuonna" tarkoittaa vuotta 2016.  
 

Helsingin yliopisto on massiivinen organisaatio, henkilökuntaa oli ennen yliopistoleikkauksia yli 8000 ja opiskelijoita ja jatko-opiskelijoita yli 30 000. Yliopisto on paitsi koulutuslaitos, myös tiedontuotannon tehdas. Se on Suomen suurin tutkimustyön keskittymä, vaikka yliopiston piirissä tehtävän tutkimustyön rahoitus tuleekin yhä enemmän yliopiston ulkopuolelta.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä