*

Juha Levon blogi Kunnallispoliittisia pohdintoja

Kaikki blogit puheenaiheesta Kasvatusvastuu

Varjossa olevat nuoret jäävät jalkoihin

Uutisointi puhuu suhteettomasti Natosta sekä Venäjän pakkosyötetystä uhasta Suomea kohtaan. Samoin Ukrainaa ulvova iltapäivälehdistö uutisoi etusivujensa täydeltä, kuten ISIS terroria 1]. Näiden kaikkien varjoon on jäämässä ajelehtivat nuoret 2]

Vegaaniruokaa vai varhennettua kieltenopetusta?

Tällä vaalikaudella varhaiskasvatuksessa on toteutettu merkittäviä uudistuksia ja vieläpä useita ehdotuksia, joita kokeiluin edistetään. Mielestäni keskeisin maanlaajuinen kokeilu on kieltenopetuksen varhentaminen, jossa varhaiskasvatukseen tuodaan kielisuihkuja ja kielikylpyä laajennetaan hallituksen hankerahan turvin. Samalla varhaiskasvatuksen maksuttomuus on nostettu maanlaajuiseksi mahdollisuudeksi ja tämä sekä lisäisi tasa-arvoa kaikkien kansalaisten kesken, että parantaisi oppilaiden kouluvalmiuksia huomattavasti.

The young ones

Minunlaisista on tapana sanoa, että olette pudonneet kelkasta. Niin se varmasti on, koska paljon on sellaista, jota en ymmärrä. En edes toivo ymmärtäväni.

Alle 15 vuotiaita lapsia ei voi rangaista tekivätpä mitä tahansa – ja monet tekevätkin, mutta onko tällainen ihminen todella enää lapsi? Nykyajan lapsi aloittaa sossun kustantamalla kännykällä surffailemisen 6-vuotiaana, 8-vuotiaana hän haistattelee vittuja vanhemmilleen, 10-vuotiaana juo kaljaa puiston penkillä ja 12-vuotiaana opettelee seksin alkeita.

Mikä on koulujen todellisuus?

 

Suomen kielessä sana totuus kuvaa sanana todellisuutta, tosiasiaa. Venäjän kielessä tätä vastaa lähinnä sana istina. Kielestä löytyy myös toinen sana totuudelle, pravda, totuus sellaisena kuin sen pitäisi olla. Jyrki Iivonen kirjoitti tästä maukkaasti.

Nuoret huutavat äänettömästi hätäänsä ja särkevät itseään!

Media on myös herännyt Aleppon, Mosulin, Venäjän uhan ja Natoon maanittelun väleistä huomioimaan omamme – lapsemme, heidät, joille lastautuu se suuri taakka elättää osaltaan vanhempansa ja yhä vanhemmiksi elävät isovanhempansa.

Vantaa murtaa ikärajoja sateenkaarinuorisotilassa

Samaa sukupuolta olevien parien oikeus lapsen adoptioon ja avioliittoon oli vain yksi välietappi. Seksuaalivähemmistöjä edustavien järjestöjen lopullinen päämäärä on yhteiskunnan totaalinen muutos suhteessa seksuaalisuuteen ja sukupuoleen. Tätä muutosta ajetaan aktiivisesti myös lasten ja nuorten maailmassa.

Yhteishuoltajuus, onko se reilua?

Olen kuullut monien yhteishuoltajuudessa olevien vanhempien näkemyksiä, että laki yhteishuoltajuudesta ei tue  perheen parasta.

Ajatus on varmaan hyvä, että molemmat vanhemmat saavat pitää lapsiaan luonaan, mutta käytännössä tämä ontuu useinkin niiltä osin, että vastuu käytännön asioista kuitenkin jää hyvin usein vain toiselle puolisolle, niin työnä, kuin taloudellisestikkin.

Kymmeniä henkirikoksia, ryöstöjä ja raiskauksia joka ikinen päivä

Useita kymmeniä henkirikoksia, ryöstöjä, huumerikoksia, raiskauksia ja muita vakavia rikoksia joka päivä. Tämä kaikki Suomessa, suomalaisessa mediassa, jota katsovat ja kuuntelevat kaikki  vauvasta vaariin.

Vuosien varrella useimmat aikuiset ovat tottuneet tilanteeseen ja pitävät sitä aivan hyväksyttävänä ja normaalina. On "normaalia " tappaa ihminen useimmiten kärsimättä siitä  mitään rangaistusta, tai kantamatta teosta minkäänlaista vastuuta. Ihmistä saa mediassa pettää, hakata, orjuuttaa ja työntää lokaan lähes mielin määrin.

Pidämme nuorta idioottina, mutta vaadimme häneltä aikuisen vastuuta

Honkajoen lukiolaiset ovat olleet minuun yhteyksissä. He tekevät koulussa erilaisia projekteja, ja ovat halunneet kuulla minulta, mitä hyötyjä ja mitä haittoja näen kuntaliitoksissa.

Toinen lukiolaisporukka, jonka kotipaikkakunta jäi epäselväksi, vuorostaan kyseli yhteiskuntatietoon liittyen kysymyksiä, jotka liittyvät erittäin paljon huoltaherättäviin nuorten ongelmiin:

Eväitä yhdessä kasvamisen matkalle

Suomalainen yhteiskunta on muuttunut rajusti viime vuosikymmeninä. Vielä 1960-luvulla merkittävä osa väestöstä sai elantonsa maanviljelystä ja maaseudun suurperhe oli tavanomainen perhetyyppi. 1970–1980-luvuilla teollisuudesta ja palvelualoilta elantonsa saavien osuus kasvoi. Vaikka muutoksissa on ollut lähtökohtaisesti kyse elinkeinorakenteen muutoksista, on niillä ollut vaikutuksensa myös perhe-elämään. Elinkeinorakenteen muuttuessa monet muuttivat työn perässä maalta kaupunkiin ja aiemmin perheessä toteutettuja toimintoja siirrettiin kodin ulkopuolella palkkatyönä hoidettaviksi.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä