*

Juha Levon blogi Kunnallispoliittisia pohdintoja

Helsingin ja lähisaariston merellisten alueiden kehittäminen

  • Vallisaaresta näkyy ulappa - ainutlaatuinen paikka ja näkymä!
    Vallisaaresta näkyy ulappa - ainutlaatuinen paikka ja näkymä!

Helsingin saariston matkailu- ja virkistysarvo on valtava. Tähän mennessä saaristomme on ollutkin yllättävän vähäisesti käytetty ja ikäänkuin uinuva voimavara miljoonakaupungillemme. Järkevästi ja luontoarvoja kunnioittaen, voimme avata saaristoa laajemmille käyttäjäryhmille ja turisteille. Tämä edellyttää sekä palveluiden että yhteyksien kehittämistä ja ennen kaikkea palvelukulttuurin kehittämistä Helsingissä. 

Vertailu Tukholman ja Turunkin saaristoon on sikäli paikallaan, että molemmissa on merkittävästi enemmän julkisia yhteyksiä saariin ja samalla enemmän matkailu- ja ravintolapalveluja saaristossa kuin Helsingin saaristossa. Meillä palvelut ovat lähinnä mökkeilyyn ja veneilyyn liittyviä ja jäävät monilta saavuttamatta. Vallisaari on upea uusi poikkeus tässä yhtälössä ja samoin Lonna edustaa uutta ajattelua. 

Saaristoa on vielä jäljellä - haaveilen upean saaristomme vesiliikenteen ulottamisesta samalle tasolle kuin se on ollut 100 vuotta sitten. Saaristoliikenteessä tulisikin keskittyä samalla nostalgiaan ja palveluun. Elämyksiin ja lisäarvoon, jonka matkailija tai kaupungin asukas voi saada samalla kertaa. Sotilassaarten aarteet ovat jo osin käytettävissämme, joskin palveluja ne vielä kaipaavat lisää. Liikenteessä näkisin mielelläni lisää nostalgiaa - suureksi harmiksi, kuitenkin monet arvokkaat saaristolaivamme ovat kokeneet karuja kohtaloita - tässä suhteessa historiaa ei ole palautettavissa, mutta samaan tyyliin ja arvokkuuteen liikenteessä voisi pyrkiä. Suorastaan kadehdin Tukholman liikenteessä olevien laivojen mahdollisuuksia - ehkä sisävesiltä voisi olla pelastettavissa vielä joitain yksilöitä. 

Nykyisen turisti- ja purjelaivaliikenteen haaste on siinä, että ne eivät yleensä kuljeta alkupistettä kauemmas, vaan palaavat lähtöpisteeseensä. Reittiverkoston, joka voisi yhdistää esim. pyöräilyreittejä laivoihin uskoisi houkuttelevan kauempaakin aktiivisia pyörälijöitä. Ja kyllä - sesonkin on lyhyt. Tämän takia palveluiden tulisi olla sekä korkealuokkaisesti toimivia että tarpeeksi kiinnostavia. Meillä on kuitenkin muutama upea kohde, jotka yhdistettynä muuhun pyöräilyverkostoon voisivat luoda kokonaan uuden markkinan Uudellemaalle luomalla pyöräilyinfrastruktuurin ja saaristomatkailun. Pyöräilyinfrastruktuuri olisi siis merkityt reitit koko Uudellemaalle että B&B tai muuten edulliset majoitusratkaisut, joissa on HUOMIOITU pyörien säilytys ja huoltopalvelut. Lisäksi maailmalla on esimerkiksi matkatavaran kuljetus ja huoltoautopalveluja, jolloin pyöräillessä ei kaikkea tarvitse kuskata itse vaan palvelu toimittaa tarvekalut perässä. Esim. Tonavan varressa kulkee satojatuhansia pyöräilijöitä kesässä ja jos jokainen jättää reitille 500-1000€ / reissu, on sillä aikamoinen lisäarvo. Saaristoon tämän voisi kytkeä luomalla muutaman oikeasti toimivan runkoreitin - kuten Helsingin Eteläsatama - Pirttisaari - Emäsalo (useasti päivässä) ja Helsinki - Espoon saaristo - Porkkala - Inkoo (samoin useasti päivässä). Lisäksi näille linjoille sopivat pysähdykset upeisiin kohteisiin. Pirttisaari ja esim. Kaunissaari yhdistelmänä reitit voidaan myös yhdistellä jo olemassa oleviin Sipoon ja Porvoon saaristolinjoihin. Ja upeat majakka-mahdollisuudet lisäksi huomioiden. 

Usein saaristossa, aivan Helsingin rantasaaria lukuunottamatta esim. ravintolapalvelut ja majoituskin ovat vielä lapsenkengissään. Esim. Turun saaristossa on kohteita, joissa laatuun on panostettu ja veneilijät niihin aktiivisesti hakeutuvatkin. Jos on varaa vaikkapa 100 000€ veneeseen, saattaisi olla varaa maksaa kunnollisesta ateriastakin jotain. Ja toisaalta, jos kerran kesässä ajaa saaristolaivalla yöksi majakalle, saattaisi olla toiveena kunnollinen ateria ja majoitus. Lisäksi Suomeen eri puolilta maailmaa tulevat matkailijat eivät tyypillisesti ole tyhjätaskuja - Lapin elämysmatkailukohteiden rinnalle Helsingin kautta lentäville varakkaille matkustajille on varmasti kysyntätyhjiö vastaavista elämyksistä rannikollamme. Sinällään hienon Sibelius-monumentin pillistön ja Nokian pääkonttorin tuijottaminen tuskin riittää vuosiksi esim. varakkaille kiinalaisille. Varsinkin kun Noksu on nyt niinkin viehättävässä kaupunginosassa kuin Karamalmi. Tehdään mielummin isolla kuin väliaikaisia uimalaitureita tms. Helsingin ei kannata pyrkiä samaan kuin Kööpenhamina tai Keski-Euroopan latte-kaupungit - vaan tehdä jotain omaperäistä. Luontomme on sitä. 

Miksi näitä mahdollisuuksia ei ole aiemmin hyödynnetty? En tiedä, miten Uudenmaan ja PK-seudun kunnat yhteistyössä kohteita kehittävät - minusta se näyttää enemmän kilpailulta saman alueen kesken. Näperretään yksittäisiä kohteita eivätkä kunnat tee yhteistyötä. Helsingi pyöräilytouhu on liikennepolitiikkaa eikä huomioi matkailua. Tuskin retkipyöräilijät hakeutuvat Helsingin baanoja huvikseen ajamaan - he haluavat luontoon, jota meillä upeasti on. Saaristo ja pyöräily ovat harvinaisen upea yhdistelmä. Vesiiikenteen tulee olla myös saavutettavissa, mikä tarkoittaa sen keskittämistä Eteläsatamaan - eli toivottavasti satamaa ei tukita saariston reittiliikenteeltä. Potentiaali on valtava - se vaatisi kuntarajat ylittävää yhteistyötä ja merkittävää lähtöpanostusta asiaan. Jos Helsingillä on varaa 400 miljoonan euron joukkoliikennesiltaan, luulisi sillä olevan varaa yhdessä muiden naapurikuntien kanssa suurimman luonnonvaramme eli luonnon itsensä matkailu- ja virkistyskäytön kehittämiseen. Tehdään kaikille hyvä Helsinki ja Uusimaa yhdessä - myös matkailijoille. 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (11 kommenttia)

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

Matkailun jarruna on sääntely ja liian suuret verot suhteessa elinkeinon tuottavuuteen.

Esim. Viron matkailu tekee jatkuvasti uusia ennätyksiä.

Käyttäjän juhalevo kuva
Juha Levo

Näin on - varsinkin lyhyen sesongin ns. kesäkohteita tulisi voida toteuttaa kevyemmin. Saaristoluonto on muutenkin herkkää, joten esim. rakentaminen tulee voida toteuttaa niillä luonnonmukaisilla ratkaisuilla, joita siellä on vuosisatoja tehty. Verotuksessa tuetaan jo ns. massaturismia laivoilla - joka on kohtuullisen järjetöntä matkailua. Entäpä, jos sama tukisumma (varustamotuki) käytettäisiinkin paikallisiin palveluihin rannikolla? Työllistäisi varmasti enemmän Suomessa.

Käyttäjän MarkoKettunen kuva
Marko Kettunen

Hyviä ideoita. Turistien lisäksi kaupunginosien välisiä yyhteyksiä voisi parantaa lauttaliikenteellä. Esimerkiksi Lauttasaaren Vattuniemen ja Jätkäsaaren välillä voisi olla lauttayhteys.

Käyttäjän JaakkoWilenius kuva
Jaakko Wilenius

Merellisen Helsingin kehittämisessä ulkoiluystävälliseen suuntaan otetaan kyllä aimo annos takapakkia jos Vartiosaari töräytetään nykyisen suunnitelman mukaan täyteen kerrostaloja. Sen sijaan, että saarta yritettäisiin hyödyntää vihreänä, elinvoimasena linkkinä Vuosaaren ja Laajasalon välissä, se halutaan tuhota järjettömällä rakentamisella, jota sen arka luonto ei kestä. Sen potentiaalia Helsingin itäisenä Seurasaarena ei juuri mietitä. Se on kuitenkin luonnoltaan ainutlaatuinen ja täynnä upeita, tosin rapistumassa olevia huviloita. Kunnollisten kävelyreittien ja luontopolkujen rakentaminen, kevyemmät siltaratkaisut, täyden palvelun vierasvenesatama, Huvilatoiminnan elvyttäminen erilaiseen yleishyödylliseen käyttöön toisi varmasti panostukset takaisin.

Turistilaivojen kanssa sopimalla säännöllisestä vesiliikenteestä toisi kävijöitä saareen myös alueen ulkopuolelta ja pitäisi Ravintolat ja kahvilat elossa. Saataisiin itäiseen Helsinkiin tasokas vierasvenestama, jonka vetovoimaa lisäisi Vartiosaaren ainutlaatuinen luonto sekä vanha historiallinen ympäristö.

Uskallan veikata, että tällainen suunnitelma miellyttäisi meitä helsinkiläisiä, museovirastoa ja Uudenmaan maakuntaliittoa paljon enemmän, kuin saaren rakentaminen täyteen kerrostaloja.

Käyttäjän juhalevo kuva
Juha Levo

Vartiosaaresta olen samaa mieltä - nyt Laajasalon raitiolinjat voisi kääntää suoraan Herttoniemeen ja toisen Santikseen. Vartiosaari enemmänkin huvila- ja matkailukäyttöön. Tilaa ja rantaa Helsingissä asuntorakentamiseen riittää muuallakin.

Ainutlaatuisia ja yhä harvinaisemmiksi käyviä saaristomiljöitä ei pitäisi pilata. Vartiosaari on upea esimerkki niistä - oma saaristotunnelma keskellä Helsinkiä. Olen useinkin käynyt siellä vierailulla. Annan arvoa saarelle.

Juuso Hämäläinen

Luonnonystävänä en kannata matkailun lisäämistä Suomessa yhtään. En myöskään virkistyskäytön lisäämistä missään luonnossa rakentamalla lisää teitä, palveluita ja majoitusta. Luontoon menon on hyvä olla niin hankalaa, että siihen ryhtyvät vain ne, joilla kyky liikkua luonnossa sitä pilaamatta.

Tämä kantani todetaan oikeaksi joskus, kun kasvan itse jo koiranputkea. Saattaa sitten olla luonnon kannalta myöhäistä.

Olen hyvin nuoresta matkustanut paljon. Pääosin kuitenkin työn takia. On ollut surullista nähdä miten 40 vuotta sitten hienot luonnonvaraiset tai harvaanasutut paikat on järjestään pilattu suurilla turistimäärillä. Näin kaikkialla maailmassa.

Siksi en itse kerro pieneltä osaltani yhtään kohdevinkkiä paikkoihin, joiden tiedän olevan riskin alla tulla pilatuksi, jos tietoisuus niistä kasvaa. Internetin ansiosta sana kiertää uskomattoman nopeasti. Yhä useampi etsii pilaamattomia paikkoja kohteekseen.

Käyttäjän juhalevo kuva
Juha Levo

Osin samaa ja osin eri mieltä. Itsekään en kaikki helmiä paljasta ja olenkin viettänyt upeita kesäpäiviä lähes jokaisella luodolla ja autiolla saarella Helsingin ympäristössä. Samoin saaristossa on tilaa itään ja länteen ja upeita paikkoja, jotka ovat tällä hetkellä vain yksityisvenein ja melontavarustein saavutettavissa. Leviävät ne sieltäkin Internetiin esim. kuvapalveluiden kautta.

Muutama turismin runkoverkko toimivat tässäkin hyvässä ja pahassa - ne antavat kaikille tasavertaisen mahdollisuuden tutustua tähän aitoon muumimaailmaan ja samalla keskittävät turistivirran reitin kohteisiin. Tässä maassa jää autenttista luontoa silti 95% meille Suomessa asuville nautittavaksi. En usko, enkä toivo, että Suomesta tulisi massaturismin kohde. Mutta annettavaa ja nautittavaa meillä on - tehdään se tyylikkäästi ja selektiivisesti, myös asiakkaiden osalta.

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen

Ainakin pari paikallista alusta on säilynyt ja toinen yhä höyrykäyttöisenä. Runeberg on jopa reittiliikenteessä, mutta Norrkullan "kiireistä" en tiedä.
http://www.hoyrylaiva.fi/etusivu.htm
http://www.msjlruneberg.fi/fi/

Pienempiähän ne ovat kuin Tukholman saariston kulkijat (olisikohan joku sikäläinen laivanomistaja niin höpsö, että myisi tänne itään yhden?) tai vaikkapa s/s Ukko-Pekka Turussa, joten saattaisihan sitä markkinarakoa olla enemmällekin nostalgiakalustolle.
http://www.ukkopekka.fi/

Terveisin Kalevi Kämäräinen

Käyttäjän juhalevo kuva
Juha Levo

Tätä hieman selvittelin ja tosiaan Norrkulla on alunperin helsinkiläinen, mutta välillä Figaro-nimellä Savonlinnassa höyrynnyt. Vilkkaimmillaan oli 1900-luvun alussa 30 lähiliikenteen höyrypurtta ja 10 reittilaivaa vähän kauemmas. Laajasalo, Kulosaari ja Lauttasaari sekä Vuosaaren liikenne hoidettiin laivoilla. Toki Sipooseen ja Porvooseen saakka. Kun tiet ja sillat tulivat, vähenivät reitit ja lisäksi kuulemma sotakorvauksina meni monia vanhempia aluksiakin. Sääli todella.

Kruununvuorenrantaan lautta Kauppatorilta olisi erinomainen lisä ja sitten noihin kauempiin saariin, kuten blogissa toivoin. Mahdollisuuksia on.

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen

Suuressa maailmassa on rakennettu ja rakennetaan uusia höyryvetureita vanhojen piirustusten pohjilta, mutta laivapuolella ei vastaavaa käytännön esimerkkiä ainakaan heti tule mieleen (Keurusselän Elias Lönnrot dieselmoottoreineen tosin on jotakin sinne päin). Olisikohan esimerkiksi Lauttasaaren lautasta olemassa niin tarkat piirustukset, että niiden avulla saisi replikan rakennettua ja laitettua
liikenteeseen lähisaariin?
http://yle.fi/uutiset/3-8069997
https://www.theclanproject.org/news
https://prrt1steamlocomotivetrust.org/
https://www.youtube.com/watch?v=B8jK_Flw4ns

Terveisin Kalevi Kämäräinen

Käyttäjän juhalevo kuva
Juha Levo Vastaus kommenttiin #10

Sveitsin järvillä on myös tehty upeita vanhannäköisiä, mutta uusia laivoja. Siellä niillä on myös liikenteellinen merkitys, koska järvet tyypillisesti ovat kapeita ja pitkiä, jolloin poikittaisliikenne tuo myös aikasäästöjä.

Toimituksen poiminnat