*

Juha Levon blogi Kunnallispoliittisia pohdintoja

"Menetetyt miehet" katoavat ennen työuran alkamista - pelastetaan pojat

Parhaassa työiässä olevia miehiä jättäytyy syystä tai toisesta työvoiman ulkopuolelle ja tutkijoiden mukaan juurisyitä löytyy jo kasvatuksesta sekä varhaiskasvatuksesta. Eli analyysi on, että koko ketju aktiiviseen ja hallittuun elämään pettää suurella joukolla suomalaisia miehiä ennen kuin pääsevät työhön ja elämään kiinni. Tai vaihtoehtoisesti eivät selviä elämän suurista kolhuista eteenpäin ja takaisin kiinni leivän syrjään.

Työelämän ulkopuolella on 79 000 parhaan työiän miehistä - eli 4% koko 18-54-vuotiaiden ikäluokasta. Surullinen ja ennen kaikkea järjetön tilanne sekä kansalaisten että yhteiskunnan näkökulmasta. 

Tartun kiinni kasvatukseen ja varhaiskasvatukseen sekä miehisyyden malliin. EVA:n raportissa ehdotetaan yhtenä korjaavana toimenpiteenä varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen toimintamallien ja opetussuunnitelman kehittämistä. Pidän keskeisenä, että sekä varhaiskasvatuksessa että peruskouluissa huomioitaisiin paremmin poikien ja nuorten miesten ERILAISET oppimistavat, parannettaisiin viihtymistä kasvatusinsituutioissa (motivaatiotekijä) ja ennen kaikkea otettaisiin riittävän ajoissa huomioon yksilölliset erot näissä asioissa ja rakennettaisiin henkilökohtaiset mallit JOKAISELLE oppijalle sekä tuettaisiin yksilöllisesti omien oppimis- ja selviytymiskeinojen kehittämistä. 

Useat kasvatusmallit lähtevät edelleen keskitetyistä ja tehokkaista opetusmetodeista tai muuten ryhmän ehdoilla järjestetyn kasvatuksen käytännön keinoista. Meillä on myös hienot erityisjärjestelyt, mutta niihin joudutaan siitä syystä, että perusmalliin jää erityisten poikien mentäviä aukkoja. Nämä pojat ovat usein niitä hiljaisia tai meluisia, jotka eivät sosiaalisesti tai joiltain osaamisiltaan istu muottiin, saa tukea tai huomiota kotoa tai pahimmillaan saavat elinympäristöstään kannustusta kapinaansa ja systeemin ulkopuolelle jättäytymiseen. 

Suomalaiseen kulttuuriin kuuluu jossain määrin systeemin ja auktoriteettien sekä kontrollin vastaisuus - metsäläisyydessä on myös voimavaroja. Itsenäinen ajattelu ja kyseenalaistaminen matalien hierarkioiden yheiskunnassa kehittävät toimintaa eteenpäin, mutta se vaatii yhteistyötä ja mikäli yhteistyön ja ryhmän dynamiikan sisäistämistä ei tapahdu opintiellä, ei sitä löydy myöhemminkään ja motivaatio osallistumiseen katoaa. Nämä motivoitumattoamat miehet häviävät tilastojen väliriveiltä, mutta näkyvät elävinä kadonneina tilastojen alarivillä. Ja sitä työllisyyttäkään ei näillä kadonneilla enää paranneta. 

Kulttuurin muutos on suurempi työ kuin kasvatusmenetelmien muutos ja molemmat ovat sukupolven yli kestäviä muutospolkuja. Toivoisinkin, että pyrimme löytämään tästä kulttuuristamme ne "menetyksen avaimet", jotka voidaan vaihtaa uusiin arvoihin - rappion ja kyynisyyden korostaminen elää sitkeästi kirjallisuudessa, kaurismäen elokuvissa (vaikka se onkin olevinaan komiikkaa) - tarinoissa on kuitenkin vahva totuuspohja. Kulttuurin muuttaminen näiden tunnistettujen syrjäytymiseen johtavien polkujen osalta onkin keskeistä nuorten poikien ja yhteisöjemme tulevaisuuden osalta. 

Jos miehet on jo menetetty, pelastetaan pojat - ja lisätään miesten osuutta, roolia ja miehisyyden merkityksen kunnioitusta kasvatustyössä. 

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/214631-eivat-ole-toissa-eivatka-hae-nii...

http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005090131.html

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Toimituksen poiminnat